View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Tuomarin päätöksenteko ja vankeusrangaistuksen perusteleminen OTM-tutkielma Ville A. Saarinen Oikeustieteellinen tdk Helsingin yliopisto Marraskuu 2015 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos/Institution – Department Oikeustieteellinen tiedekunta Tekijä/Författare – Author Ville A. Saarinen Työn nimi/Arbetets titel – Title Tuomarin päätöksenteko ja vankeusrangaistuksen perusteleminen Oppiaine/Läroämne – Subject Prosessi- ja insolvenssioikeus Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages OTM-tutkielma Marraskuu 2015 74 Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkielma käsittelee rangaistuksen määräämistä monitieteisesti rikosoikeuden, prosessioikeuden ja kognitiivisen psykologian näkökulmista. Tutkielmassa esitetään päätöksenteon tutkimuksen alaan kuuluvan tutkimuskirjallisuuden pohjalta psykologisesti realistinen kuva rangaistuksen määräämisestä kognitiivisena prosessina. Rangaistusseuraamuksen perustelemista tarkastellaan käyttäen aineistona käräjäoikeuksien seuraamusperusteluja. Tuomarit ja monet muut ammattilaiset ovat siinä käsityksessä, että heidän ammattitaitonsa kehittyy kokemuksen myötä. Esimerkiksi juuri tuomarin päätöksentekoympäristö on kuitenkin sellainen, että vaikka itsevarmuus kasvaakin kokemuksen karttuessa, ns. implisiittistä oppimista eli intuitioiden kehittymistä ei tapahdu. Tämä edellyttäisi päätöksentekoympäristöltä riittävää ennustettavuutta ja välitöntä palautetta onnistumisista ja epäonnistumisista. Tuomari, erityisesti rangaistuksen määrääjä, ei tee työtään tällaisessa ympäristössä vaan varsin vaihtelevassa ympäristössä, jossa palaute on erittäin harvinaista ja epäsäännöllistä. Tällainen ympäristö altistaa päinvastoin epäolennaisten seikkojen hiipivälle vaikutukselle ja väärien heuristiikkojen kehittymiselle. Tuomarin täytyy kehittää ammattitaitoaan tietoisella, systemaattisella opiskelulla eikä luottaa siihen, että päätöksenteko kehittyisi kokemuksen myötä kuin itsestään. Tutkitut perustelut ovat törkeästä pahoinpitelystä tuomittujen rangaistusseuraamusten perusteluja. Törkeän pahoinpitelyn rangaistusasteikko mahdollistaa normaalisti vain ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen, joten tuomarin päätöksenteko muodostuu näissä tapauksissa vankeusrangaistuksen keston mittaamista ja vankeuslajin valinnasta. Rikoslain järjestelmässä nämä osaratkaisut pitäisi tehdä erikseen ja painottaen osittain eri perusteita. Mittaamisratkaisu tulisi tehdä ensin. Perusteluista kuitenkin havaitaan, että näitä rangaistuksen aspekteja ei aina perustella erikseen vaan vankeusrangaistuksen kesto ja laji (ehdollinen tai ehdoton) perustellaan varsin usein samalla kertaa ja samoin perustein. Tämä on tutkielmassa kutsuttu holistiseksi perustelutavaksi. Silloin kun mainitut osaratkaisut perustellaan erikseen, vankeuslajia perustellaan erityisesti rikostaustalla. Tällöin jää epäselväksi, onko teonpiirteitä otettu enää tässä vaiheessa huomioon, kuten rikoslain mukaan pitäisi. Lisäksi vankeuslajin valinta perustellaan ja siis oletettavasti tehdään joskus ennen mittaamisratkaisua, joskin tämä vaihtoehto on melko harvinainen. Suomessa ei ole tehty kokeellista tutkimusta tuomarin päätöksenteosta, ja tutkielmassa esitetäänkin useita mahdollisia koeasetelmia tätä tarkoitusta varten. Rikosoikeudellisessa ja prosessilainsäädännössä tulee ottaa huomioon päätöksenteon kognitiiviset reunaehdot. Rangaistuksen määräämisen löyhä sääntely yhdistettynä mittaamisprejudikaatteihin vaikuttaa jokseenkin toimivalta ratkaisulta. Avainsanat – Nyckelord – Keywords oikeuspsykologia, päätöksenteko, rangaistuksen määrääminen, tuomari Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin yliopiston pääkirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information 1 (74) Sisältö Lähteet ................................................................................................................................................ 2 1 Johdanto .......................................................................................................................................... 9 1.1 Tutkimuskohde ja sen rajaus .................................................................................................... 9 1.2 Päätöksenteon tutkimuksesta .................................................................................................. 11 1.3 Rangaistuksen määrääminen: vapaata harkintaa vai lainkäyttöä ........................................... 12 1.4 Työn rakenne .......................................................................................................................... 15 2 Tuomarin päätöksenteko ............................................................................................................... 15 2.1 Mitä on rationaalisuus ............................................................................................................ 15 2.2 Päätöksenteon kaksoisprosessiteoriat ..................................................................................... 18 2.2.1 Oikeusteoreettinen kaksoisprosessiteoria ........................................................................ 18 2.2.2 Kognitiivisen psykologian kaksoisprosessiteoriat ........................................................... 22 2.2.3 Sosiaalipsykologian ja moraalipsykologian kaksoisprosessiteoriat ................................ 25 2.3 Kaksoisprosessiteorioiden vertailua ....................................................................................... 28 2.4 Tuomarin päätöksenteko: millaisia erityispiirteitä ja vaiheita siihen sisältyy ........................ 29 2.6 Suomalaisen käräjätuomarin päätöksentekoympäristö .......................................................... 36 3 Rangaistuksen määräämisen perusteleminen ................................................................................ 40 3.1 Rangaistuksen määräämisen ja mittaamisen oikeusnormit .................................................... 40 3.2 Tuleeko ensin päättää vankeusrangaistuksen kestosta vai ehdollisuudesta ........................... 43 3.3 Rangaistuksen mittaaminen erityisesti törkeästä pahoinpitelystä .......................................... 46 3.4 Rangaistuksen mittaamisen ja vankeuslajin valinnan perustelut ............................................ 55 3.4.1 Törkeä pahoinpitely, ehdoton vankeusrangaistus............................................................ 57 3.4.2 Törkeä pahoinpitely, vähemmän kuin 1 v 6 kk ehdotonta vankeutta .............................. 60 3.4.3 Törkeä pahoinpitely, ehdollinen vankeusrangaistus ja yhdyskuntapalvelua ................... 62 3.4.4 Törkeä pahoinpitely, vähintään 1 v 6 kk ehdollista vankeutta ........................................ 64 3.4.5 Törkeä pahoinpitely, vähemmän kuin 1 v 6 kk ehdollista vankeutta .............................. 66 4 Johtopäätökset ............................................................................................................................... 67 2 (74) Lähteet Kirjallisuus Aarnio (1975) Aarnio A. (1975) Laki, teko ja tavoite. Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 1975. Airaksinen (2014) Airaksinen H. (2014) Todistajanlausunnon luotettavuuden arviointi tuomioistuimessa. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, pro gradu -tutkielma, 2014. Ashworth (1992) Ashworth A. (1992) Sentencing and criminal justice. Weidenfeld and Nicolson, London 1992. Bergholtz (2000) Bergholtz G. (2000) Rationality and reasonableness of judicial decisions. Some thoughts from the Swedish point of view on judges’ decision-making. Teoksessa The reasonable as rational. On legal argumentation and Justification. Festschrift for Aulis Aarnio, s. 69–80. Toim. Krawietz W., Summers R. S., Weinberger O. & von Wright G. H. Duncker & Humblot GmbG, Berlin 2000. Dhami ym. (2015) Dhami M. K., Belton I. & Goodman-Delahunty J. (2015) Quasirational models of sentencing. Journal of Applied Research in Memory and Cognition 4:3, 2015, s. 239–247. Dijksterhuis ym. (2006) Dijksterhuis A., Bos, M. W., Nordgren L. F. & van Baaren, R. B. (2006) On making the right choice: The deliberation-without-attention effect. Science 311, 2006, s. 1005–1007. Empiirinen tutkimus oikeustieteessä (2004) Empiirinen tutkimus oikeustieteessä (2004), toim. Lindfors, H. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 64, Helsinki 2004. Englich ym. (2006) Englich B., Mussweiler T. & Strack F. (2006) Playing dice with criminal sentences: The influence of irrelevant anchors on experts’ judicial decision making. Personality and Social Psychology Bulletin, 32:2, s. 188–200. 3 (74) Ervasti (2003) Ervasti K. (2003) Oikeuden empiirisestä tutkimuksesta, Oikeus 32, s. 48–50. Ervasti (2007) Ervasti K. (2007) Tuomioistuimet ja oikeuslaitos tutkimuksen kohteena: Lähestymistavan valinta. Teoksessa Tuomioistuintutkimus muuttuvassa maailmassa, s. 9–18. University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja, Vaajakoski 2007. Evans & Over (1996) Evans J. St.B. T. & Over D. E. (1996) Rationality and reasoning. Psychology Press, Hove 1996. Freiberg & Krasnostein (2011) Freiberg A. & Krasnostein S. (2011) Statistics, damned statistics and sentencing, Journal of Judicial Administration 21(2), 2011. Foucault (1978) Foucault M. (1978) About the concept of the “dangerous individual” in 19th-century legal psychiatry, International Journal of Law and Psychiatry 1, s. 1–18. Gigerenzer & Goldstein (1996) Gigerenzer G. & Goldstein D. G. (1996). Reasoning the fast and frugal way: Models of bounded rationality, Psychological Review 103:4, 1996, s. 650–669. Gräns (2005) Gräns M. (2005) Some aspects of legal decision making in the light of cognitive consistency theories. Teoksessa Walhgren P. (toim.) Perspectives on jurisprudence. Essays in honor of Jes Bjarup. Scandinavian studies in law, 48, 2005, s. 100–122. Gräns (2006) Gräns M. (2006) Om interaktiv rättsdogmatik. Teoksessa Interaktiv rättsvetenskap. En antologi, s. 59–74. Toim. Gräns H. & Westerlund S. Universitetsryckeriet, Uppsala 2006. Gräns (2013) Gräns M. (2013) Decisio juris. Iustus Förlab AB, Uppsala 2013. Guthrie ym. (2007) Guthrie C., Rachlinski J. J. & Wistrich A. J. (2007) Blinking on the bench: How judges decide cases. Cornell Law Review 93:1, 2007. 4 (74) Hammond (2007) Hammond G. (2007) Sentencing: Intuitive synthesis or structured discretion? New Zealand Law Review 211, 2007, s. 211–234. Hammond (2010) Hammond K. R. (2010) Intuition, no! …Quasirationality, yes! Psychological Inquiry 21:4, 2010, s. 327–337. Hewton (2010) Hewton T. (2010) Instinctive synthesis, structured reasoning, and punishment guidelines: Judicial discretion in the modern sentencing process. 31 Adelaide Law Review 79, 2010. Holyoak & Simon (1999) Holyoak K. J. & Simon D. (1999) Bidirectional reasoning in decision making by constraint satisfaction, Journal of Experimental Psychology: General 128, 1999, s. 3–31. Hupli (2004) Hupli T. (2004) Täytäntöönpanointressi yrityssaneerauksessa. Insolvenssioikeudellinen tutkimus saneerausvelkojan oikeusaseman perusteista. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 2004. Kahneman & Klein (2009) Kahneman D. & Klein G. (2009) Conditions for intuitive expertise: A failure to disagree. American Psychologist 64:6, 2009, s. 515–526. Klein (2015) Klein G. (2015) A naturalistic decision making perspective on studying intuitive decision making. Journal of Applied Research in Memory and Cognition 4:3, 2015, s. 164–168. Klemetti (2014) Klemetti S-M. (2014) Oikeudellisten konstruktioiden kinetiikka. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies 90, Joensuu 2014. Lappi-Seppälä (1987) Lappi-Seppälä T. (1987) Rangaistuksen määräämisestä I. Teoria ja yleinen osa. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja, N:o 173, Vammala 1987. 5 (74) Melander (2011) Melander S. (2011) Yhdenvertaisuus rikosoikeudessa. Oikeus 40:2, 2011, s. 175–198. Ojala (2014) Ojala T. (2014) Seksuaalirikokset. Edita, Helsinki 2014. Peer & Gamliel (2013) Peer E. & Gamliel E. (2013) Heuristics and biases in judicial decisions. Court Review 49, s. 114–118. Posner (2008) Posner R. A. (2008) How judges think, Harvard University Press, Cambridge Massachusetts 2008. Seuraamusjärjestelmä (2014) Seuraamusjärjestelmä. Kontrollijärjestelmä tilastojen ja tutkimusten valossa 2014. Rikosoikeus (2009) Rikosoikeus. Oikeuden perusteokset, Talentum, Juva 2009. Saunders (2009) Saunders, L. F. (2009) Reason and intuition in the moral life. Teoksessa In two minds. Dual processes and beyond, s. 335–354. Toim. Evans J. St. B. T. & Frankish K. Oxford University Press 2009. Shanteau (2015) Shanteau J. (2015) Why task domains (still) matter for understanding expertise. Journal of Applied Research in Memory and Cognition 4, 2015, s. 169–175. Strömholm (2000) Strömholm S. (2000) Rationality and goal-setting: Tasks for legal scholars? Teoksessa The reasonable as rational. On legal argumentation and Justification. Festschrift for Aulis Aarnio, s. 69–80. Toim. Krawietz W., Summers R. S., Weinberger O. & von Wright G. H. Duncker & Humblot GmbG, Berlin 2000. Taleb (2012) Taleb N. N. (2012) Antifragile. Things that gain from disorder. Penguin Books, Great Britain 2012. 6 (74) Tapani (2009) Tapani J. (2009) KKO 2008:85 Törkeä pahoinpitely ja rangaistuksen mittaaminen. Teoksessa KKO:n ratkaisut kommentein 2008:II. Tapani & Tolvanen (2011) Tapani J. & Tolvanen M. (2011) Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano. Talentum, verkkojulkaisu 2011. Tetlock (2005) Tetlock, P. A. (2005) Expert political judgment, Princeton University Press, United States of America 2005. Virolainen & Martikainen (2010) Virolainen J. & Martikainen P. (2010) Tuomion perusteleminen. Talentum, Helsinki 2012. Viscusi (1999) Viscusi W. K. (1999) How do judges think about risk? American Law and Economics Review 1(1), 1999, s. 26–62. Vrij (2004) Vrij A. (2004) Why professionals fail to catch liars and how can they improve. Legal and Criminal Psychology 9/2004, s. 159–181. Vuorenpää (2007) Vuorenpää M. (2007) Minkälaista prosessioikeudellista tutkimusta tuomari tarvitsee ja miten tutkimus voi vaikuttaa tuomarin työskentelyyn? Teoksessa Tuomioistuintutkimus muuttuvassa maailmassa, s. 47–56. University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja, Vaajakoski 2007. Virallisaineisto HE 94/1993 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen käsittäviksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muutoksiksi. HE 177/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 7 (74) HE 213/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain ja pakkokeinolain 5 luvun 11 §:n muuttamisesta. HE 44/2002 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. LaVM 13/2001. Hallituksen esitys laeiksi rikoslain ja pakkokeinolain 5 luvun 11§:n muuttamisesta. Tuomareiden koulutusjärjestelmän kehittäminen (2015) Tuomareiden koulutusjärjestelmän kehittäminen. Mietintöjä ja lausuntoja 38/2015, oikeusministeriö, Helsinki 2015. Oikeuskäytäntö High Court of Australia: Markarian v The Queen (2005) 228 CLR 357. KKO 2005:134 KKO 2008:85 KKO 2010:36 KKO 2011:53 KKO 2013:82 KKO 2014:6 KKO 2014:60 KKO 2014:87 Käräjäoikeustuomioita Rikosten ja seuraamusten tutkimusrekisteristä. Tilastokeskus. 8 (74) Lyhenteet HE hallituksen esitys KO käräjäoikeus KKO korkein oikeus LaVM lakivaliokunnan mietintö OK oikeudenkäymiskaari RL rikoslaki