SUOMEN LATINALAISEN AMERI KAN JA KARIBIAN TOIMINTAOHJELMA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET SUOMEN LATINALAISEN AMERIKAN JA KARIBIAN TOIMINTAOHJELMA (cid:31) (cid:30)(cid:29)(cid:28)(cid:27)(cid:26)(cid:25)(cid:24)(cid:26)(cid:24)(cid:23)(cid:22)(cid:24)(cid:23)(cid:24)(cid:25)(cid:21)(cid:20)(cid:19)(cid:24)(cid:18)(cid:31) (cid:30)(cid:21)(cid:19)(cid:24)(cid:28)(cid:20)(cid:25)(cid:22)(cid:24)(cid:23)(cid:24)(cid:25)(cid:21)(cid:20)(cid:19)(cid:24)(cid:20)(cid:21)(cid:31) ISSN 0358-1489 ISBN 978-952-281-058-8 PDF ISBN 978-952-281-059-5 e-julkaisu ISBN 978-952-281-060-1 Paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä Ulkoasu: Erja Hirvonen, Kopijyvä Oy, Joensuu Tämä julkaisu on painettu ympäristöystävälliselle Reprint-paperille, joka on valmistettu 60% kierrätyskuidusta.RePrint- paperille on myönnetty seuraavat sertifikaatit: ISO 9001, ISO 14001, EMAS, DIN 6738, EN-71-3, FSC JA EU-kukka. SISÄLLYSLUETTELO JOHdANTO ................................................................................................................5 1 LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA TÄNÄÄN ................................7 Poliittinen vakautuminen ....................................................................................8 Modernisoituvat ja monipuolistuvat taloudet ..................................................8 Yhteiskunnalliset haasteet ...................................................................................9 Ympäristö .............................................................................................................10 Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden ulkosuhteet – objektista subjektiksi ............................................................................................................11 2 EUROOPAN UNIONIN SUHTEET LATINALAISEN AMERIKAN JA KARIBIAN MAIHIN ...........................................................................................15 3 SUOMEN SUHTEET LATINALAISEEN AMERIKKAAN JA KARIBIAN MAIHIN .................................................................................................................19 Poliittiset suhteet .................................................................................................20 Kaupan ja investointien mahdollisuudet ........................................................23 Tutkimus – innovaatiot - koulutus ...................................................................28 Kehitysyhteistyö .................................................................................................31 Kulttuurisuhteet ..................................................................................................33 Julkisuusdiplomatia ...........................................................................................34 4 SUOMEN SUHTEISTA ERÄISIIN ALUEEN MAIHIN ...............................37 Kolumbia ..............................................................................................................37 Peru .......................................................................................................................38 Ecuador ja Bolivia ...............................................................................................39 Argentiina ............................................................................................................39 Uruguay ...............................................................................................................40 Brasilia ..................................................................................................................41 Chile ......................................................................................................................45 Venezuela ............................................................................................................46 Meksiko ................................................................................................................47 Keski-Amerikka ..................................................................................................49 Karibia ..................................................................................................................50 5 SuomalaiStoimijat tiiviimpään yhteiStyöhön .....................51 LIITTEET ...................................................................................................................52 1. Tilastotietoja alueelta: väestö, alue, BKT ja BKT/asukas, kasvuluvut .....53 2. Alueelliset järjestöt: luettelo perustiedoin ...................................................55 3. Toimijoita Suomen ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian maiden yhteistyössä .....................................................................................................59 JOHdANTO Toimintaohjelman tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Latinalaisen Amerikan ja Karibian merkityksestä Suomelle sekä linjata Suomen tavoitteita ja toimintaa alueella. Linjaus on valmisteltu ulkoasiainministeriössä tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden ja Latinalaisessa Amerikassa toimivien suomalaisten sidosryhmien kanssa. Toimintaohjelmassa painotetaan käytännön näkökulmaa, ja sen yhtenä tavoitteena on tiivistää entisestään suomalaisten toimijoiden yhteistyötä Latinalaisessa Amerikassa Team Finland -hengessä. Latinalaisen Amerikan ja Karibian kansainvälinen rooli on kasva- massa. Alueen poliittisesti ja taloudellisesti vakaat valtiot ovat tulleet yhä mielenkiintoisemmiksi toisaalta kauppa- ja yhteistyökumppanei- na ja toisaalta kansainvälisinä toimijoina. Latinalaisessa Amerikassa on merkittävää kasvupotentiaalia, joka on Suomessa jäänyt eräiden muiden alueiden varjoon. Suomen ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välisillä yhteyksil- lä on maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta pitkä historia. Kauppa- laivat ovat jo 1800-luvulla kuljettaneet kahvia ja metsäteollisuuden tuot- teita ja Suomesta on myös suuntautunut pienimuotoista siirtolaisuutta alueelle. Ensimmäinen lähetystö perustettiin Buenos Airesiin 1929. Lati- nalaisen Amerikan maat toimivat Kansainliitossa Suomen puolesta sen jouduttua talvisodan alkaessa Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi, ja Suomi sai sotavuosina humanitaarista apua Latinalaisesta Amerikasta. Suomen poliittiset suhteet Latinalaisen Amerikan ja Karibian maihin ovat olleet lähes poikkeuksetta hyvät ja ongelmattomat. Suomi on tehnyt alueella kehitysyhteistyötä niin valtioiden välisesti kuin kansa- laisjärjestöjenkin toimesta. Myös kulttuuriyhteistyö on ollut vilkasta. Suomen ulkomaankaupasta toistaiseksi vain noin 3 % suuntautuu La- tinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle, vaikka potentiaalia olisi huomat- tavasti suurempaankin kauppavaihtoon. 5 Latinalaisen Amerikan ja Karibian taloudellinen kasvu, yhteiskuntien kehittyminen ja kansainvälistyminen tarjoavat mielenkiintoisia uu- sia yhteistyömahdollisuuksia Suomelle sekä suomalaisille yrityksille, tutkimuslaitoksille ja muille toimijoille. Monet alueen maat ovat hy- vää vauhtia modernisoitumassa, ja Suomella on sekä annettavaa että saatavaa tässä prosessissa. Latinalaisen Amerikan kehityksen myötä mahdollisuudet yhteistyön lisäämiseen sellaisilla uusilla sektoreilla kuten uusiutuvien energiamuotojen ja ympäristöyhteistyön, off shore -teollisuuden, tiede- ja innovaatiotoiminnan tai koulutus- ja kulttuu- riviennin alalla ovat erinomaiset. Jo nyt esimerkiksi Brasiliassa toimi- vien suomalaisten tytäryhtiöiden tuotannon arvo on kuusinkertainen Suomen Brasilian-vientiin verrattuna. Myötävaikuttaminen maanosan vakaaseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen on Suo- men etujen mukaista. Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välisen yhteistyön kaut- ta Suomelle tarjoutuu alueen maiden kanssa monille aloille ulottuva kumppanuussuhde. Myös yhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä on mahdollista entisestään tiivistää alueen maiden kanssa maailmanlaa- juisten haasteiden hallitsemiseksi. 6 1 LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA TÄNÄÄN Latinalaiselle Amerikalle ja Karibialle on ominaista eri alueiden ja kansojen oma rikas kulttuuriperintö, johon eurooppalainen sivilisaa- tio alkoi vaikuttaa 1500-luvulta alkaen. Kulttuuri ja toimintaympäristö ovat eroista huolimatta suomalaiselle toimijalle suhteellisen läheisiä ja melko helposti ymmärrettäviä. Alueella on 33 valtiota ja 588 miljoonaa asukasta. Valtakielenä on es- panja lukuun ottamatta portugalinkielistä Brasiliaa sekä Karibiaa, missä englanti on pääkielenä. Väkiluvultaan selvästi suurin valtio on Brasilia, mutta myös Meksiko, Argentiina, Chile, Kolumbia, Peru ja Venezuela ovat suuria tai keskisuuria valtioita. (LIITE 1, perustilastoja) Yhtäläisyyksistä huolimatta erot jopa naapurimaiden välillä voivat olla huomattavia. Kullakin on omat erityispiirteensä niin pinta-alan, väestön, maantieteellisten olosuhteiden, kuin yhteiskunnallisten olo- jen ja talouden rakenteen suhteen. Etninen ja kulttuurinen moninaisuus on huomattavaa myös eri mai- den sisällä. Monikulttuurisuus ja -kielisyys on monien latinalaisame- rikkalaisten maiden rikkaus, mutta siihen liittyy myös haasteita. Esi- merkiksi alkuperäiskansat ovat historiallisesti jääneet yhteiskunnan marginaaliin. Nykyään ne ovat järjestäytyneet kautta koko maanosan vaatimaan erityisesti kieleen, kulttuuriin ja maanomistukseen liittyviä oikeuksiaan. 7 poliittinen vakautuminen Latinalaisen Amerikan poliittisia oloja voidaan nykyisin pitää melko vakaina. Demokratia on valtaosin vakiintunut alueella ja lähes kaikki hallitukset ovat vaaleilla valittuja. Useimmat alueen maista ovat alle- kirjoittaneet keskeiset YK:n ihmisoikeussopimukset. Amerikan valti- oiden järjestöllä (OAS) on ihmisoikeuskomissio sekä ihmisoikeustuo- mioistuin. Eräistä rajakysymyksistä ja joistakin muista avoinna olevista kiista- kysymyksistä huolimatta valtioiden väliset aseelliset konfliktit ovat epätodennäköisiä. Kiistoja ratkotaan neuvotteluin tai kansainvälisen tuomioistuimen kautta. Vuonna 1967 solmitulla Tlatelolcon sopi- muksella on vähitellen luotu koko Latinalaisen Amerikan ja Karibian kattava maailman ensimmäinen ydinaseeton vyöhyke, jonka myös ydinasevallat ovat tunnustaneet. Taloudellinen yhteistyö on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja luonut yhteisiä intressejä. Maanosaan on perustettu runsaasti erilaisia valtioidenvälisiä yhteistyöjärjestöjä ja – järjestelyjä, vaikka tiiviimpi integraatiokehitys onkin edennyt hitaasti. modernisoituvat ja monipuolistuvat taloudet Maanosalla on merkittävä rooli kansainvälisillä hyödykemarkkinoil- la. Monien strategisten kaivannaisten suurimmat varannot sijaitsevat Latinalaisessa Amerikassa. Esimerkiksi Chile on maailman suurin ku- parin ja Meksiko hopean tuottaja. Brasilia on yksi suurimmista rauta- malmin ja bauksiitin tuottajista. Boliviassa, Chilessä ja Argentiinassa arvioidaan olevan yli puolet koko maapallon litiumvarannoista. Myös kullan, sinkin ja tinan tuotannossa maanosa on maailman kärkisijoilla. Alueen merkittävimmät öljyntuottajat ovat Venezuela, Brasilia, Mek- siko, Kolumbia ja Argentiina. Viime aikoina on tehty huomattavia uu- sia löytöjä lähinnä merialueilta mm. Brasiliasta ja Meksikosta. Ne ovat hyödynnettävissä laajemmin vasta lähivuosina. Latinalaisesta Ameri- kasta on myös löydetty erittäin merkittävät liuskekaasuvarannot. Bra- silia on ollut edelläkävijä etanolin käytössä energianlähteenä. 8