Sara Kymenvaara - Jenny Rontu - Ari Ekroos 2016 TIIVISTELMÄ(cid:3)................................................................................................................................(cid:3)5(cid:3) EXECUTIVE(cid:3)SUMMARY(cid:3)...............................................................................................................(cid:3)8(cid:3) 1(cid:3) TAUSTAA(cid:3)............................................................................................................................(cid:3)10(cid:3) 2(cid:3) RAPORTIN(cid:3)SISÄLTÖ(cid:3)JA(cid:3)RAKENNE(cid:3)................................................................................(cid:3)11(cid:3) 3(cid:3) EU-SÄÄNTELY(cid:3)JA(cid:3)-POLITIIKKA(cid:3).....................................................................................(cid:3)12(cid:3) 3.1(cid:3) 2020-PAKETTI(cid:3)JA(cid:3)TAAKANJAKOPÄÄTÖS(cid:3)................................................................................(cid:3)12(cid:3) 3.2(cid:3) EU-TASON(cid:3)SÄÄNTELYÄ(cid:3)............................................................................................................(cid:3)12(cid:3) 3.2.1(cid:3) Yleistä(cid:3).................................................................................................................................(cid:3)12(cid:3) 3.2.2(cid:3) Direktiivi(cid:3)uusiutuvista(cid:3)lähteistä(cid:3)peräisin(cid:3)olevan(cid:3)energian(cid:3)käytön(cid:3) edistämisestä(cid:3)(RES-direktiivi)(cid:3)....................................................................................................(cid:3)13(cid:3) 3.2.3(cid:3) Polttoaineiden(cid:3)laatudirektiivi(cid:3)......................................................................................(cid:3)13(cid:3) 3.2.4(cid:3) Direktiivi(cid:3)epäsuoran(cid:3)maankäytön(cid:3)muutoksista(cid:3)(ILUC-direktiivi)(cid:3).....................(cid:3)14(cid:3) 3.2.5(cid:3) Energiatehokkuusdirektiivi(cid:3)..........................................................................................(cid:3)14(cid:3) 3.2.6(cid:3) Päästökauppadirektiivi(cid:3).................................................................................................(cid:3)15(cid:3) 3.2.7(cid:3) Energiaverodirektiivi(cid:3).....................................................................................................(cid:3)15(cid:3) 3.2.8(cid:3) Jakeluinfradirektiivi(cid:3)........................................................................................................(cid:3)16(cid:3) 3.2.9(cid:3) Puhtaiden(cid:3)ja(cid:3)energiatehokkaiden(cid:3)ajoneuvojen(cid:3)hankintadirektiivi(cid:3)...................(cid:3)16(cid:3) 3.2.10(cid:3) Eurovinjettidirektiivi(cid:3).................................................................................................(cid:3)16(cid:3) 3.3(cid:3) EU:(cid:17)(cid:3)VUODEN(cid:3)2011(cid:3)LIIKENTEEN(cid:3)VALKOINEN(cid:3)KIRJA(cid:3)...........................................................(cid:3)17(cid:3) 3.4(cid:3) 2030-PAKETTI(cid:3).........................................................................................................................(cid:3)17(cid:3) 4(cid:3) LIIKENTEEN(cid:3)KANSALLISET(cid:3)ILMASTONMUUTOKSEN(cid:3)HILLINNÄN(cid:3)POLIITTISET(cid:3) JA(cid:3)OIKEUDELLISET(cid:3)PUITTEET(cid:3)...............................................................................................(cid:3)19(cid:3) 4.1(cid:3) SUOMI(cid:3)........................................................................................................................................(cid:3)19(cid:3) 4.1.1(cid:3) Yleistä(cid:3).................................................................................................................................(cid:3)19(cid:3) 4.1.2(cid:3) Ilmastolaki(cid:3)........................................................................................................................(cid:3)19(cid:3) 4.1.3(cid:3) Suomen(cid:3)ilmastostrategiat(cid:3)ja(cid:3)-tavoitteet(cid:3)liikennesektorille(cid:3).................................(cid:3)19(cid:3) 4.1.4(cid:3) Tavoitteiden(cid:3)koonti:(cid:3)Suomi,(cid:3)EU(cid:3)...................................................................................(cid:3)21(cid:3) 4.2(cid:3) RUOTSI(cid:3)......................................................................................................................................(cid:3)21(cid:3) 4.2.1(cid:3) Yleistä(cid:3).................................................................................................................................(cid:3)21(cid:3) 4.2.2(cid:3) ”Fossilfrihet(cid:3)på(cid:3)väg”mietintö(cid:3)(FFF-mietintö,(cid:3)hiilettömällä(cid:3)tiellä)(cid:3).....................(cid:3)22(cid:3) 4.3(cid:3) RANSKA(cid:3).....................................................................................................................................(cid:3)23(cid:3) 4.3.1(cid:3) Yleistä(cid:3).................................................................................................................................(cid:3)23(cid:3) 4.3.2(cid:3) Ilmastonmuutoksen(cid:3)hillintään(cid:3)liittyvä(cid:3)lainsäädäntö(cid:3)............................................(cid:3)24(cid:3) 4.3.3(cid:3) Grenelle(cid:3)(cid:12)(cid:3)............................................................................................................................(cid:3)24(cid:3) 4.3.4(cid:3) Grenelle(cid:3)II(cid:3)..........................................................................................................................(cid:3)25(cid:3) 4.3.5(cid:3) Uusi(cid:3)energialaki(cid:3)...............................................................................................................(cid:3)25(cid:3) 5(cid:3) AJONEUVOJA(cid:3)KOSKEVA(cid:3)OHJAUS(cid:3)..................................................................................(cid:3)27(cid:3) 5.1(cid:3) JAKSON(cid:3)RAKENNE(cid:3).....................................................................................................................(cid:3)27(cid:3) 5.2(cid:3) EU:(cid:17)(cid:3)AJONEUVOTEKNINEN(cid:3)SÄÄNTELY(cid:3)...................................................................................(cid:3)27(cid:3) 5.2.1(cid:3) Henkilöautojen(cid:3)ja(cid:3)kevyiden(cid:3)kuljetusajoneuvojen(cid:3)hiilidioksidipäästöt..............(cid:3)27(cid:3) 5.2.2(cid:3) Moottoriajoneuvojen(cid:3)tyyppihyväksynnästä(cid:3)(Euro(cid:3)(cid:891)(cid:3)ja(cid:3)Euro(cid:3)6)(cid:3).........................(cid:3)28(cid:3) 5.2.3(cid:3) Ajoneuvojen(cid:3)ja(cid:3)renkaiden(cid:3)energiamerkintä.............................................................(cid:3)28(cid:3) 5.3(cid:3) AJONEUVOIHIN(cid:3)LIITTYVÄT(cid:3)VEROT(cid:3)JA(cid:3)MAKSUT(cid:3).......................................................................(cid:3)28(cid:3) 5.3.1(cid:3) Suomen(cid:3)autovero(cid:3).............................................................................................................(cid:3)28(cid:3) 5.3.2(cid:3) Suomen(cid:3)ajoneuvovero(cid:3)....................................................................................................(cid:3)29(cid:3) 5.3.3(cid:3) Ruotsin(cid:3)ajoneuvoverotus(cid:3)ja(cid:3)ympäristöautojen(cid:3)bonuspreemio(cid:3)...........................(cid:3)30(cid:3) 5.3.4(cid:3) Ranskan(cid:3)ajoneuvojen(cid:3)verokohtelu(cid:3)ja(cid:3)bonus-malus(cid:3)-systeemi(cid:3).............................(cid:3)32(cid:3) 5.3.5(cid:3) Ajoneuvojen(cid:3)päästöjen(cid:3)mittaaminen(cid:3)ja(cid:3)kuljetusyrittäjien(cid:3) informointivelvollisuus(cid:3)Ranskassa(cid:3)............................................................................................(cid:3)33(cid:3) 5.4(cid:3) RASKAS(cid:3)LIIKENNE(cid:3)....................................................................................................................(cid:3)33(cid:3) 2 5.4.1(cid:3) Komission(cid:3)strategia(cid:3)raskaiden(cid:3)hyötyajoneuvojen(cid:3)polttoaineen(cid:3)kulutuksen(cid:3)ja(cid:3) hiilidioksidipäästöjen(cid:3)vähentämiseksi(cid:3)......................................................................................(cid:3)33(cid:3) 5.4.2(cid:3) Suomi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)34(cid:3) 5.4.3(cid:3) Ruotsi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)35(cid:3) 5.4.4(cid:3) Ranska(cid:3)................................................................................................................................(cid:3)36(cid:3) 5.4.5(cid:3) Eräitä(cid:3)huomioita(cid:3)vertailumaista(cid:3)................................................................................(cid:3)36(cid:3) 5.5(cid:3) YHTEENVETOA(cid:3)AJONEUVOJEN(cid:3)SÄÄNTELYÄ(cid:3)KOSKEVISTA(cid:3)MUUTOSAJATUKSISTA.................(cid:3)37(cid:3) 6(cid:3) KÄYTTÖVOIMAA(cid:3)KOSKEVA(cid:3)OHJAUS(cid:3)...........................................................................(cid:3)39(cid:3) 6.1(cid:3) JOHDANTO.................................................................................................................................(cid:3)39(cid:3) 6.2(cid:3) TEKNIIKKA(cid:3)................................................................................................................................(cid:3)39(cid:3) 6.2.1(cid:3) Suomi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)39(cid:3) 6.2.2(cid:3) Ajoneuvokannan(cid:3)sähköistäminen(cid:3)Suomessa(cid:3)...........................................................(cid:3)40(cid:3) 6.2.3(cid:3) Ruotsi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)40(cid:3) 6.2.4(cid:3) Ajoneuvokannan(cid:3)sähköistäminen(cid:3)Ruotsissa(cid:3)............................................................(cid:3)43(cid:3) 6.2.5(cid:3) Ranska(cid:3)................................................................................................................................(cid:3)44(cid:3) 6.2.6(cid:3) Ajoneuvokannan(cid:3)sähköistäminen(cid:3)Ranskassa(cid:3)..........................................................(cid:3)44(cid:3) 6.3(cid:3) VEROTUS(cid:3)...................................................................................................................................(cid:3)44(cid:3) 6.3.1(cid:3) Suomi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)44(cid:3) 6.3.2(cid:3) Ruotsi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)46(cid:3) 6.3.3(cid:3) Ranska(cid:3)................................................................................................................................(cid:3)48(cid:3) 6.3.4(cid:3) Eräitä(cid:3)huomioita(cid:3)vertailumaista(cid:3)................................................................................(cid:3)49(cid:3) 6.4(cid:3) YHTEENVETOA(cid:3)POLTTOAINESÄÄNTELYÄ(cid:3)KOSKEVISTA(cid:3)MUUTOSAJATUKSISTA(cid:3)...................(cid:3)50(cid:3) 6.5(cid:3) VAIHTOEHTOISTEN(cid:3)KÄYTTÖVOIMIEN(cid:3)JAKELUVERKKO(cid:3).........................................................(cid:3)50(cid:3) 6.5.1(cid:3) Yleistä(cid:3).................................................................................................................................(cid:3)50(cid:3) 6.5.2(cid:3) Sähköautojen(cid:3)latauspisteet(cid:3)..........................................................................................(cid:3)50(cid:3) 6.5.3(cid:3) Erillistä(cid:3)jakelua(cid:3)vaativat(cid:3)nestemäiset(cid:3)biopolttoaineet(cid:3).........................................(cid:3)51(cid:3) 6.5.4(cid:3) Maa-(cid:3)ja(cid:3)biokaasu(cid:3).............................................................................................................(cid:3)51(cid:3) 6.5.5(cid:3) Vesiliikenteen(cid:3)vaihtoehtoiset(cid:3)käyttövoimat(cid:3).............................................................(cid:3)52(cid:3) 6.5.6(cid:3) Vety(cid:3)......................................................................................................................................(cid:3)52(cid:3) 7(cid:3) YHDYSKUNNAT(cid:3)JA(cid:3)LIIKENNETTÄ(cid:3)KOSKEVA(cid:3)OHJAUS(cid:3).............................................(cid:3)54(cid:3) 7.1(cid:3) YHDYSKUNTARAKENNE(cid:3)...........................................................................................................(cid:3)54(cid:3) 7.2(cid:3) MATKASUORITE(cid:3).......................................................................................................................(cid:3)54(cid:3) 7.3(cid:3) MAANKÄYTÖN(cid:3)SUUNNITTELU(cid:3).................................................................................................(cid:3)55(cid:3) 7.3.1(cid:3) Suomen(cid:3)suunnittelujärjestelmä...................................................................................(cid:3)55(cid:3) 7.3.2(cid:3) Valtakunnalliset(cid:3)alueidenkäyttötavoitteet(cid:3)..............................................................(cid:3)56(cid:3) 7.3.3(cid:3) Kaavoitus(cid:3)...........................................................................................................................(cid:3)58(cid:3) 7.3.4(cid:3) Maankäytön,(cid:3)liikenteen(cid:3)ja(cid:3)asumisen(cid:3)aiesopimukset..............................................(cid:3)59(cid:3) 7.3.5(cid:3) Liikennejärjestelmäsuunnittelu...................................................................................(cid:3)59(cid:3) 7.3.6(cid:3) Maantielaki(cid:3)ja(cid:3)ratalaki(cid:3)..................................................................................................(cid:3)59(cid:3) 7.4(cid:3) JOUKKOLIIKENNE(cid:3)JA(cid:3)KEVYT(cid:3)LIIKENNE(cid:3)....................................................................................(cid:3)60(cid:3) 7.4.1(cid:3) Suomi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)60(cid:3) 7.4.2(cid:3) Ruotsi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)62(cid:3) 7.4.3(cid:3) Ranska(cid:3)................................................................................................................................(cid:3)62(cid:3) 7.5(cid:3) LIITYNTÄPYSÄKÖINTI(cid:3)..............................................................................................................(cid:3)63(cid:3) 7.6(cid:3) YHDYSKUNNAN(cid:3)JA(cid:3)INFRASTRUKTUURIN(cid:3)SUUNNITTELUSTA(cid:3)RUOTSISSA(cid:3).............................(cid:3)63(cid:3) 7.6.1(cid:3) Yleistä(cid:3).................................................................................................................................(cid:3)63(cid:3) 7.6.2(cid:3) Pysäköinnin(cid:3)miniminormit(cid:3)Ruotsissa(cid:3)........................................................................(cid:3)65(cid:3) 7.7(cid:3) LIIKENNE-(cid:3)JA(cid:3)MATKASUUNNITELMAT(cid:3)SEKÄ(cid:3)LIIKENTEESEEN(cid:3)KOHDISTUVAT(cid:3)RAJOITUKSET(cid:3) RANSKASSA(cid:3)..............................................................................................................................................(cid:3)65(cid:3) 8(cid:3) MUU(cid:3)LIIKENTEEN(cid:3)KANNALTA(cid:3)MERKITYKSELLINEN(cid:3)OHJAUS(cid:3)..............................(cid:3)67(cid:3) 8.1(cid:3) AUTOEDUN(cid:3)VEROTUS(cid:3)...............................................................................................................(cid:3)67(cid:3) 8.1.1(cid:3) Suomen(cid:3)vapaa(cid:3)autoetu(cid:3)ja(cid:3)auton(cid:3)käyttöetu(cid:3)..............................................................(cid:3)67(cid:3) 3 8.1.2(cid:3) Autoedun(cid:3)verotus(cid:3)Ruotsissa(cid:3).........................................................................................(cid:3)68(cid:3) 8.2(cid:3) KILOMETRIKORVAUKSET(cid:3).........................................................................................................(cid:3)68(cid:3) 8.3(cid:3) ASUNNON(cid:3)JA(cid:3)TYÖPAIKAN(cid:3)VÄLISET(cid:3)MATKAKUSTANNUKSET..................................................(cid:3)69(cid:3) 8.3.1(cid:3) Suomi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)69(cid:3) 8.3.2(cid:3) Ruotsi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)70(cid:3) 8.3.3(cid:3) Tanska(cid:3)ja(cid:3)Norja................................................................................................................(cid:3)70(cid:3) 8.4(cid:3) TYÖSUHDEMATKALIPPU(cid:3)..........................................................................................................(cid:3)71(cid:3) 8.5(cid:3) TYÖSUHDEPOLKUPYÖRÄ(cid:3).........................................................................................................(cid:3)71(cid:3) 8.5.1(cid:3) Suomi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)71(cid:3) 8.5.2(cid:3) Ranska(cid:3)................................................................................................................................(cid:3)72(cid:3) 8.6(cid:3) TYÖNANTAJAN(cid:3)TARJOAMA(cid:3)MAKSUTON(cid:3)PYSÄKÖINTI(cid:3).............................................................(cid:3)72(cid:3) 8.6.1(cid:3) Suomessa(cid:3)...........................................................................................................................(cid:3)72(cid:3) 8.6.2(cid:3) Ruotsissa(cid:3)............................................................................................................................(cid:3)73(cid:3) 8.7(cid:3) TIEMAKSUT(cid:3)...............................................................................................................................(cid:3)73(cid:3) 8.7.1(cid:3) Suomessa(cid:3)tehdyt(cid:3)selvitykset(cid:3).........................................................................................(cid:3)73(cid:3) 8.7.2(cid:3) Ruotsin(cid:3)ruuhkavero(cid:3)........................................................................................................(cid:3)74(cid:3) 8.8(cid:3) PYSÄKÖINTIMAKSUJEN(cid:3)ALENNUS(cid:3)VÄHÄPÄÄSTÖISILLE(cid:3)AUTOILLE(cid:3)........................................(cid:3)75(cid:3) 8.9(cid:3) JULKISET(cid:3)HANKINNAT(cid:3)..............................................................................................................(cid:3)75(cid:3) 8.9.1(cid:3) Suomi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)75(cid:3) 8.9.2(cid:3) Ruotsi(cid:3)..................................................................................................................................(cid:3)76(cid:3) 8.9.3(cid:3) Ranska(cid:3)................................................................................................................................(cid:3)76(cid:3) 8.10(cid:3) MUUTA(cid:3)OHJAUSTA(cid:3)KOSKEVIA(cid:3)KEHITTÄMISAJATUKSIA(cid:3)KOOTUSTI........................................(cid:3)76(cid:3) 9(cid:3) JOHTOPÄÄTÖKSET(cid:3)JA(cid:3)KEHITYSIDEOITA(cid:3)..................................................................(cid:3)78(cid:3) 9.1(cid:3) YLEISTÄ(cid:3).....................................................................................................................................(cid:3)78(cid:3) 9.2(cid:3) HUOMIOITA(cid:3)EU-TASON(cid:3)LIIKENNESÄÄNTELYN(cid:3)KEHITTÄMISESTÄ(cid:3).......................................(cid:3)79(cid:3) 9.3(cid:3) ILMASTOLAIN(cid:3)MUKAINEN(cid:3)SUUNNITTELU(cid:3)...............................................................................(cid:3)79(cid:3) 9.4(cid:3) YHTEENVETOA(cid:3)OHJAUSKEINOJEN(cid:3)KEHITTÄMISEKSI(cid:3).............................................................(cid:3)80(cid:3) 9.4.1(cid:3) Yleistä(cid:3).................................................................................................................................(cid:3)80(cid:3) 9.4.2(cid:3) Nopeasti(cid:3)vaikuttavat(cid:3)keinot(cid:3).........................................................................................(cid:3)80(cid:3) 9.4.3(cid:3) Keskipitkällä(cid:3)aikavälillä(cid:3)vaikuttavat(cid:3)keinot(cid:3)............................................................(cid:3)81(cid:3) 9.4.4(cid:3) Pitkällä(cid:3)aikajänteellä(cid:3)vaikuttavat(cid:3)keinot(cid:3).................................................................(cid:3)81(cid:3) 9.4.5(cid:3) Huomioita(cid:3)ajoneuvojen(cid:3)ja(cid:3)biopolttoaineiden(cid:3)sääntelyn(cid:3)vertailusta(cid:3).................(cid:3)82(cid:3) 9.4.6(cid:3) Eri(cid:3)maissa(cid:3)käytössä(cid:3)olevista(cid:3)ohjauskeinoista(cid:3)..........................................................(cid:3)83(cid:3) LÄHTEET(cid:3).....................................................................................................................................(cid:3)84(cid:3) 4 Tiivistelmä Suomessa Euroopan unionin päästökaupan ulkopuoliset toimialat ovat 1.6.2015 lähtien kuuluneet kansallisen ilmastolain (609/2015) soveltamisalaan ja ilmastolain puitteissa toteutettavien ilmastopolitiikan suunnitelmien piiriin. Ilmastopolitiikan suunnittelujär- jestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa, että ihmisen toiminnasta aiheutuvien kas- vihuonekaasujen kokonaispäästöt ilmakehään vähentyvät Suomessa vuoteen 2050 mennessä vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990 (6 §). Keskipitkän aikavälin suunnitelman tulisi sisältää ilmastotoimenpideohjelma, jossa esitetään millä toimilla kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään ja ilmastonmuutosta hillitään päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Ilmastotoimenpideohjelman tulisi esittää nykyiset päästökau- pan ulkopuoliseen sektoriin kohdistuvat politiikkatoimet ja mahdollisesti tarvittavat uu- det politiikkatoimet sekä arvio näiden vaikuttavuudesta (9 §). Raportti sisältää kuvauksen EU-tason sääntelystä, joka luo osaltaan poliittiset ja oikeudelliset puitteet jäsenvaltioiden kansalliselle liikenteen ilmastonmuutoksen sään- telylle. Suomen osalta raportissa selvitetään ajoneuvoihin ja niiden käyttövoimaan liit- tyvää sääntelyä sekä pohditaan yhdyskuntarakenteen ja muiden mahdollisten ohjaus- keinojen merkitystä liikenteen ilmastovaikutuksiin. Ohjauskeinojen näkökulmasta huo- mion kohteena on sekä hallinnollisoikeudellisia (command and control) että taloudelli- sia ohjauskeinoja. Vertailukohtana raportissa tarkastellaan yleispiirteisesti Ranskan ja Ruotsin lii- kennesääntelyä ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta. Ruotsissa sääntely on pääpiirteittäin samankaltaista kuin Suomessa, mutta ruotsalainen ohjaus on eräissä suh- teissa kehittyneempää. Sääntelyn kehitysnäkymiä tarkastellaan ns. FFF-mietinnön (Fossilfrihet på väg, SOU 2013:84) valossa. Ranskalainen sääntely poikkeaa monessa suhteessa pohjoismaisesta. Erityisen mielenkiintoista on se, että Ranskan uusi ”ener- gialaki” (La loi relative à la transition énergétique pour la croissance verte) sisältää laissa säädettyjä tavoitteita liikenteen kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, esimerkiksi kasvihuonepäästöjen 40 prosentin vähennyksen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Laissa on myös muita konkreettisia ja yksilöityjä tavoitteita, kuten sähköau- tojen latauspisteiden määrän kasvattaminen 7 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Li- säksi on merkille pantavaa, että Ranskassa ja kohta Ruotsissakin ajoneuvojen hankintaa koskeva ohjaus perustuu ns. bonus-malus -järjestelmälle, joka sisältää myös hyvityksen vähäpäästöisen auton ostajalle. Suomessa liikennesektorin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet eivät perustu yleiseen ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevaan lakisääteiseen suunnitteluun, eivätkä ne sen vuoksi ole oikeudellisesti sitovia. Suomessa ei ole erityistä tai yleistä liikennepolitiikan suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä (vrt. Ranskan liikennekaari (Code des transports)), jonka nojalla olisi mahdollista säätää liikennepolitiikan kehittä- misen yleisistä suuntaviivoista. Tällä hetkellä liikenteen ympäristöllisten vaikutusten ehkäisemistä koskeva suunnittelu, joka on liikennepolitiikan eräs tärkeä osa-alue, pe- rustuu liikenne- ja viestintäministeriön liikennepoliittiseen strategiseen ohjaukseen il- man lainsäädännöllistä tukea. Liikennesektorin ilmastopoliittisille toimille olisi oikeu- dellisesta näkökulmasta tarkastellen tarpeen saada selkeät suuntaviivat, jotka nojautui- sivat lainsäädäntöön, esimerkiksi ilmastolain mukaiseen suunnitteluun tai muuhun ke- hitettävään lainsäädäntöön. Raportissa on esitetty eräitä alustavia lainsäädännön kehit- tämisajatuksia, joita olisi mahdollista mahdollisia hyödyntää ilmastolain mukaisessa politiikkatoimien suunnittelussa. Suuri osa näistä kehittämisajatuksista on tuotu esiin aiemminkin, mutta raportissa ne on koottu yhteen, ja niitä on osittain edelleen kehitetty. Lisäksi esille on tuotu joitakin uusia kehittämisajatuksia, jotka pohjautuvat Ruotsin tai Ranskan sääntelyyn tai raportin laatijoiden näkemyksiin. 5 Sammanfattning Den finska klimatlagen (609/2015) trädde i kraft den 1 juni 2015 och innehåller ett system för planeringen av den nationella klimatpolitiken gällande de sektorer som inte omfattas av EUs system för handel med utsläppsrätter. Transportsektorn hör till den sagda sektorn och omfattas därmed av den klimatpolitiska planen på medellång sikt samt ett tillhörande åtgärdsprogram som enligt klimatlagen ska upprättas av miljömi- nisteriet vart fjärde år. Denna rapport har sammanställts som ett uppdrag till miljömi- nisteriet för att fungera som ett stöd för planering av klimatpolitiken i transportsektorn. Rapporten börjar med en översikt av det EU-rättsliga regelverket som utgör de juridiska grundförutsättningarna för klimatpolitisk strategi i transportsektorn och åtföljs av en översikt av de finska energi- och klimatpolitiska målen och strategierna relevanta för transportsektorn. Efter detta följer flera kapitel som framställer de rättsliga styrme- del som för tillfället används inom den finska transportsektorns olika delområden: for- don (motorteknologi), bränslen (främst biobränslen) samt samhällsstrukturer och trans- portplanering (systemisk infrastruktur, modalitet). Beskrivningarna av den finska rätten är på de flesta delområden kompletterade med de huvudsakliga motsvarande styrmed- len inom de svenska och franska rättssystemen. I jämförelsen av styrmedel framkom- mer att den svenska lagstiftningstekniken och de klimaträttsliga instrumenten i stor ut- sträckning påminner om det finska, vilket underlättar jämförelsen. Skillnaderna mellan det finska och franska klimaträttsliga förhållningssättet försvårar något jämförelsen, men de franska styrmedlen kan åtminstone utgöra intressanta referenspunkter och kan därför vara värdefullt från ett klimatpolitiskt planeringsperspektiv. Rapporten avslutas med författarnas bedömning samt utvecklingsidéer vad gäller klimaträttsliga styrmedel i transportsektorn från perspektivet av klimatpolitisk planering under klimatlagen. Finland har inte ställt upp ett speciellt klimat- eller utsläppsmål för transportsek- torn som juridiskt behandlas tillsammans med de andra sektorerna utanför utsläppshan- deln och inom ramen för EUs beslut om bördefördelning (406/2009/EG). EU har däre- mot ställt upp ett politiskt mål om 60 procents utsläppsminskning för transportsektorn fram till 2050 (referensår 1990), men detta har ännu inte konkretiserats på medlems- statsnivå. I två färska sammanställningar (VTT, 2015; Ilmastopaneeli, 2015) om den nationella transportsektorns utsläpp har man bedömt att nuvarande finska styrmedel skulle kunna leda till en utsläppsminskning av ca 25 procent av 2005 års utsläppsnivåer vid år 2030 varför man i dessa anser att ytterligare styrmedel krävs för att uppnå 40 procents utsläppsminskning vid år 2030. Denna rapport har i relevanta avseenden tagit de nämnda sammanställningarnas slutsatser i beaktande. Det finska regelverket med syfte att uppnå en fordonsflotta med låga koldioxid- utsläpp baseras på EU-förordningar (443/2009, 510/2011) samt nationella regler om bilskatt under bilskattelagen (1482/1994) och fordonsskatt under fordonsskattelagen (1281/2003). Reglerna om bilskatt, som är en procentuell klumpsumma (5-50 procent) av marknadspriset och betalas av konsumenten vid nyinköp av bil, skulle kunna ändras i klimatvänligare riktning genom att helt enkelt lyfta summan. En högre bilskatt kan däremot i viss mån medföra en begränsande verkan på förnyelsen av fordonsflottan, varför ett bonuselement i totalbeskattningen skulle kunna övervägas. Ett brantare lyft av fordonsbeskattningen kan även anses lämpligt i detta hänseende, och båda dessa styrmedel kan anses ha en positiv effekt på stadskassan. Biobränslen omfattas i Finland av en distributionsplikt under lag om främjande av användningen av biodrivmedel för transport (446/2007) enligt vilken andelen av biobränslen som bränsledistributörerna skall tillhandahålla marknaden stegvis trappas upp för att år 2020 nå en distributionsplikt av biobränslen om 20 procent av bränslens energiinnehåll. Förnybartdirektivets (2009/28/EG) hållbarhetskriterier har införlivats i 6 lag om biodrivmedel och flytande biobränslen (393/2013), och biobränslen som upp- fyller hållbarbetskriterierna omfattas av en varierande nedsättning av energi- och kol- dioxidskatten enligt lag om punktskatt på flytande bränslen (1472/1994). Rent juridiskt-tekniskt kan distributionsplikten under lagen om distributionsplikt ändras genom att plikten ökas till uppnå 40 procent år 2030. I alla fall av lagändringar gällande stöd av biobränslen bör man dock noga iaktta bland annat de EU-rättsliga ra- marna och begränsningarna som reglerna om överkompensation och miljöstödsriktlin- jerna (EUT C 82, 1.4.2008) medför. Den finska regleringen har i nuläget inte varit fö- remål för samma situation som den svenska regleringen av biobränslen, i synnerhet vad gäller den svenska befrielsen från koldioxidbeskattningen. Begränsningarna existerar däremot latent även i förhållande till den finska regleringen och bör iakttas vid lagänd- ringar. I fråga om samhällsstrukturer och transportplanering är regleringen från ett EU- rättsligt perspektiv en fråga närmast för de enskilda medlemsstaterna. Planläggning ut- förs rättsligt, administrativt och praktiskt på statsspecifikt sätt och försvårar därmed något jämförelsen av styrmedel inom detta område. Därtill kan planläggning och trans- portplanering inte anses utgöra fristående klimaträttsliga styrmedel i egentlig bemär- kelse, utan klimathänsyn kan istället införlivas i befintliga instrument genom att upp- märksamma de respektive aktiviteternas klimatimplikationer på både formellt juridisk och praktisk nivå. Planläggning och transportplanering påverkar transportsystemets ut- släpp på mycket lång sikt, och av denna anledning tillhör styrmedlen i detta transport- sektorns delområde instrument som är givetvis är behövliga men har mer eller mindre indirekt verkan på minskningen av koldioxidutsläpp. I rapporten har valda delar av detta delområde granskats, men kapitlet kan inte anses utgöra en uttömmande beskriv- ning. Rapportens slutsatser innehåller en del allmänna överväganden om klimatpolitisk planering samt specifika förlag och reflektioner gällande olika styrmedel. Det finska rättssystemet innehåller ingen generell lag om planering av transportsystemets all- männa utgångspunkter, som exv. den franska ”transportbalken” (Code des transports). Man kan överväga att införa ett sådant instrument, på basis av vilket transportpolitikens strategiska riktlinjer rättsligt skulle kunna regleras genom en speciell transportpolitisk planeringsskyldighet. Inom denna planeringsskyldighet skulle även miljö-, energi- och klimataspekterna kunna beaktas på ett bredare plan och på så sätt skapa gynnsammare förutsättningar för klimaträttsliga instrument i transportsektorn. De granskade styrmedlen i varje delområde har i det avslutande kapitlet delats in i tre grupper på basis av författarnas bedömning av hur snabbt ett styrmedel kan tänkas ha effekt på minskningen av koldioxidutsläpp. I den första gruppen (styrmedel med snabb effekt) har därför placerats instrument som reglerar mängden bränslen på mark- naden (exv. genom kvotplikt eller distributionsplikt). En relativt snabb effekt skulle man även kunna åstadkomma genom en kraftig ökning på punktbeskattning av bräns- len. Till den andra gruppen (styrmedel med effekt på medellång sikt) hör bilskatten som trots en kraftig höjning inte bedöms ha effekt snabbare än på medellång sikt. Det- samma bedöms gälla en höjning av fordonsskattens grunddel. Till den tredje gruppen (styrmedel med effekt på lång sikt) hör de allra flesta instrument gällande planering av samhällsstrukturer samt transportinfrastruktur vilka bedöms ha effekt först flera år efter verkställande av t.ex. beslut tagna på basis av planläggning under markanvändnings- och bygglagen (132/1999). 7 Executive summary The Finnish Climate Act (609/2015) entered into force on 1 June 2015 and contains a climate policy planning system for the sectors outside EU’s system for emissions trad- ing. Transport is one of the said sectors and shall be addressed, inter alia, by the me- dium-term climate policy plan and an accompanying action programme, which, pursu- ant to the Climate Act, shall be established by the Finnish Ministry of the Environment every four years. This report has been complied for the Ministry to function as a support for climate policy planning in relation to the Finnish transport sector. Firstly, the report contains a review of the relevant EU legislation and policy, effectively constituting the legal prerequisites applicable to climate policy-making in the transport sector. Thereafter, the Finnish climate policy objectives and strategies rel- evant to the transport sector are outlined. This is followed by several sections contain- ing descriptions of substantive climate law in the transport sector applicable to the fol- lowing issue areas: vehicles (motor technology and energy efficiency), driving forces (biofuels) and community structures and transport planning (system-infrastructure, modal choice). The descriptions of Finnish climate policy and law are complemented with a comparative outlook of the main equivalent Swedish and French legislations. The Swedish policy-making approach and climate law instruments are similar to the Finnish, which facilitates a comparison. This difference between Finnish and French approach to climate policy-making makes the comparison somewhat challenging, but French legislation may at least create an interesting point of reference, and could there- fore be valuable from a policy planning perspective. The report ends with a section on the authors’ assessment and development ideas as to climate law in the transport sector from the perspective of climate policy planning under the Climate Act. Finland has not set up a special climate or emission reduction target for the transport sector which is addressed together with the other non-emission trading sec- tors within the purview of the effort sharing decision (406/2009/EC) and on national level by the Climate Act. The EU has set up a political objective of a 60 percent emis- sion reduction in the transport sector by 2050 (compared to 1990-levels), but this ob- jective has not yet been specified on Member State level. In two recent reports (VTT, 2015; Ilmastopaneeli, 2015) on emission reduction in the national transport sector it has been estimated that the current policy instruments would lead to an emission reduction of approximately 25 percent of 2005-levels by 2030, which is why it is stated that new policy instruments are needed to achieve an emission reduction of 40 percent by 2030. This assessment has taken into account the relevant parts of the conclusions of the said reports. The Finnish regulatory framework for achieving a low-emission car fleet is based on EU-level regulations (443/2009 and 510/2011), national provisions on car taxation under the Car Tax Act (1482/1994) and vehicle tax under the Vehicle Tax Act (1482/1994). The rules on car tax, which is a percentual lump sum (5-50 percent) of the vehicle market price and paid by the consumer in connection with purchase of a new car, could be amended in a more climate friendly direction by simply raising the lump sum. A high car tax could, nonetheless, have a restraining effect on the renewal of the car fleet, which is why a bonus element in the overall taxation could be considered. Raising the vehicle tax can also be deemed suitable, and both instruments can be con- sidered to have a positive effect on the state finances. Biofuels are subject to a distribution duty under the Act on Promotion of the use of Biofuels for Transport (446/2007) based on which the share of biofuels placed on the market by fuel distributors is gradually increased to reach a share of 20 percent of the energy content of fuels by 2020. The sustainability criteria of the RES Directive 8 (2009/28/EC) have been implemented in the Act on Biofuels and Liquid Fuels (393/2013) and biofuels fulfilling the sustainability criteria are subject to a variable reduction rate of the energy and carbon taxes under the Act on Excise Tax of Liquid Fuels (1472/1994). The distribution duty can technically be increased to reach 40 percent by 2030. In all cases of amendments of legislation concerning support to or compensation of biofuels it is nevertheless imperative to carefully assess the applicable EU legal margins provided by, inter alia, provisions on overcompensation and the Community guidelines on State aid for environmental protection (EUT C 82, 1.4.2008). Finland has not hith- erto been subject to the same situation as the Swedish legislation (rules on biofuels’ exemption from carbon tax) in this respect. Nonetheless, the said EU law restraints exists latently also in relation to Finnish law and are recommended to be observed in connection with amendments. As for community structures and transport planning, regulation is from an EU law perspective a question for the individual Member States. Land use and city plan- ning is legally, administratively and on practical level carried out in a Member State specific manner, thereby making the comparison between policy and legal instruments somewhat demanding. In addition, land use and transport planning cannot be consid- ered climate change mitigation instruments as such, but climate concerns must rather be integrated in the current legal structures through drawing attention to climate impli- cations on both formal legal and practical levels. Land use and transport planning af- fects the transportation system on a long term, and therefore, although they are neces- sary, legal and policy instruments have more or less an indirect effect on emission re- duction. The report assesses certain chosen parts of this sub-area of the transport sector, but cannot be considered exhaustive in this respect. The conclusions of this report contains certain general considerations of climate policy planning as well as specific elaborations and proposals on current policy and legal instruments. The Finnish legal system does not contain a general act on the general prerequisites of the Finnish transport system, such as for example the French “Transport Code” (Code des transports). An instrument on the basis of which the general and stra- tegic transport policy directions would be planned, for example, through a transport policy planning obligation, could be considered. Within this, the environmental, energy and climate implications could be taken into account and thus create favorable general prerequisites for climate law in the transport sector. In the concluding section of the report, the assessed policy instruments of each sub-area have been divided into three groups on the basis of the authors’ assessment as to how quickly a policy instrument can have effect on the reduction of carbon dioxide emissions. The first group (instruments with short term effect) contains instruments regulating the amount of fuels available on the market (for example, a quota duty or a distribution duty). A rather quick effect could also be achieved through a strong in- crease of fuels’ excise taxes. The car tax, which has been placed in the second group (instruments with medium term effect), is deemed to cause only a moderate effect on short term even though the increase of the tax would be fairly high. Most instruments concerning planning of community structures and transport infrastructure has been placed in the third group (instruments with long term effect) which are deemed to have effect on emission reduction only after several years of implementing decisions on the basis of land use planning under the Land Use and Building Act (132/1999). 9 1 Taustaa Liikennesektori on edelleen lähes täysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista energi- anlähteenä, ja Suomessa liikenteen osuus hiilidioksidin kokonaispäästöistä on viime vuosina kasvanut.1 Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kotimaan liikenteen kas- vihuonekaasupäästöistä yli 90 prosenttia syntyy tieliikenteestä. Tieliikenteen kasvihuo- nekaasupäästöt riippuvat liikennesuoritteesta eli ajettujen kilometrien määrästä, ajo- neuvon energiatehokkuudesta ja käytetystä polttoaineesta sekä kuljettajien ajotavoista. Päästöjä on mahdollista hillitä pienentämällä ajoneuvojen yksikköpäästöjä teknisin kei- noin tai vaikuttamalla kuluttajien valintoihin. Edistämällä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä voidaan puolestaan vähentää henkilöliikenteen määrää.2 Valtaosa, 72 pro- senttia, suomalaisten matkasuoritteesta tehdään henkilöautolla, julkisen liikenteen osuus on 19 prosenttia ja kevyen liikenteen 4 prosenttia.3 Eri kulkutavat toimivat tois- tensa korvaajina. Siten esimerkiksi pyöräilyn edellytysten parantuessa ja pyöräilyn li- sääntyessä korvaantuu pääasiassa joukkoliikenteen käyttö. Intensiivisen joukkoliiken- teen alueella puolestaan jalankulun osuus voi kasvaa. Raideliikenne taas korvaa osin autolla liikkumista, osin linja-autoliikennettä.4 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttamista pidetään vaikeimpana pääs- tövähennyshaasteena, sillä vähentämistoimenpiteet kohtaavat vääjäämättä vaikeita elä- mäntyylivalintoihin ja kulttuurisiin preferensseihin liittyviä kysymyksiä. Haasteelli- suutta lisää edelleen eri sidosryhmien monimuotoisuus sekä sääntelyn monimutkai- suus.5 IPCC on jo varhain korostanut ongelman laatua vedoten matkustamisen ja tava- rankuljetuksen ainutlaatuiseen rooliin ihmisten henkilökohtaisissa, sosiaalisissa, ja ta- loudellisen kehityksen tarpeissa.6 Liikennesektori kuuluu päästökauppajärjestelmän ulkopuolella oleviin sektorei- hin, jotka 1.6.2015 lähtien ovat kuuluneet Suomen kansallisen ilmastolain (609/2015) mukaisen suunnittelujärjestelmän piiriin. Tässä raportissa tarkastellaan liikennesekto- rin kannalta merkityksellisiä osa-alueita suhteessa ilmastokysymyksiin sekä niihin liit- tyvää lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja. 1 Lehtonen & Cantell, 2015, s. 3. 2 Airaksinen et al., 2014, s. 12. 3 Liikennevirasto, 2012, s. 31. 4 Airaksinen et al., 2014, s. 12. 5 Carlerene, 2010, s. 293. 6 IPCC, 1996, s. 21. IPPC, 2014, s. 603. 10