Kansi Ari-Matti Seppänen WWOOF-TALKOOLAISVÄLITYKSEN MAHDOLLISUUDET SUOMALAISEN LUOMUPUUTARHATUOTANNON EDISTÄMISESSÄ NIMIÖSIVU WWOOF-TALKOOLAISVÄLITYKSEN MAHDOLLISUUDET SUOMALAISEN LUOMUPUUTARHATUOTANNON EDISTÄMISESSÄ Ari-Matti Seppänen Opinnäytetyö Kesä 2014 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu 2 Tiivistelmä Oulun ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tekijä: Ari-Matti Seppänen Opinnäytetyön nimi: WWOOF-talkoolaisvälityksen mahdollisuudet suomalaisen luomupuutarhatuotannon edistämisessä Työn ohjaaja: Jaana Väisänen Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: kevät 2014. Sivumäärä: 40 + Liitteet Luonnonmukainen- eli luomutuotanto on herättänyt enemmän ja enemmän kiinnostusta Euroopassa ja Suomen brändityöryhmäkin lanseerasi kunnianhimoisen tavoitteen, jossa yli puolet Suomen maataloudesta olisi luomua vuonna 2030. Luomutuotannon menetelmät vaativat kuitenkin erikoistunutta ammattitaitoa ja luomun työmäärät ovat suhteessa suurempia verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Vaihtoehtoista työvoimaa luomutiloille tarjoavaa liikehdintää alkoi syntyä Englannissa jo 70-luvulla, kun kaupunkilaiset alkoivat kiinnostua luomutuotantoon osallistumisesta. Tästä liikehdinnästä syntyi WWOOF (World wide opportunities on organic farms)- järjestö, joka on edistänyt luomutuotantoa globaalisti vapaaehtoistyöhön perustuvien tilavierailujen keinoin. Suomeen WWOOF-liikehdintä rantautui 90-luvulla, mutta toiminta on kuitenkin hiipunut vuosien saatossa, vaikka kysyntää talkoolaisille ja heitä vastaanottaville tiloille löytyykin. Tässä opinnäytetyössä tutkin WWOOF-toiminnan mahdollisuuksia Suomessa, WWOOF:in järjestäytymistä, millaisia kokemuksia suomalaisilla tilallisilla on talkoolaisvierailuista ja luomuhenkisten puutarhatuottajien mielipiteitä ja tietoisuutta WWOOF-isännyydestä ja kansallisen WWOOF-järjestön perustamisesta. Kokosin myös suomenkieliset ohjeistukset WWOOF-vapaaehtoisten isännöintiin ja selvitin kansallisen WWOOF-järjestön perustamisen edellytyksiä. Tutkimuksen keinoina käytettiin sähköpostihaastatteluja sekä internetkyselyä. Haastattelujen tuloksista näkyy sama WWOOF-isäntien tyytyväisyys toiminnan hyötyihin kuin aikaisemminkin toteutetuissa tutkimuksissa. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisilla luomuhenkisillä puutarhatuottajilla on kiinnostusta ottaa kansainvälisiä vapaaehtoistyöntekijöitä kasvukauden ajalle käsityövoittoisiin töihin. Suurimpina haasteina he näkivät majoituksen ja ruokailun järjestämisen sekä perehdyttämiseen kuluvan ajan. He näkivät myös tarpeelliseksi, että Suomeen perustettaisiin oma kansallinen WWOOF-liikettä ajava kansalaisjärjestö. Asiasanat: WWOOF, vapaaehtoistyö, maaseutumatkailu, turismi, luomu, puutarhatuotanto 3 Abstract Oulu University of Applied Sciences, Degree programme in Agricultural and rural Development Author: Ari-Matti Seppänen Title of thesis: WWOOF-movements’ opportunities in development of Finnish organic garden production. Supervisor: Jaana Väisänen Term and year when the thesis was submitted: Spring 2014. Number of pages: 40 + Attachments The interest in organic agriculture has grown in Europe and the national brand work group of Finland has set an ambitious goal where more than 50 % of Finnish agriculture is in organic production by year 2030. However methods of organic production require exceptional expertise and its workload is larger than in conventional agriculture. An alternative way of getting labor to organic farms began in London in the 70’s when urban people started to get interested in participating in organic food production. This movement became WWOOF (Worldwide opportunities on organic farms) –organization, which has globally promoted organic farming by volunteer based tourism. WWOOF came to Finland in the 90’s, but the movements’ activity has decreased over time even though there is demand for volunteers and hosts. In this thesis I research WWOOF-movement’s opportunities in Finland especially in development of Finnish organic garden production. I find out how WWOOF has been organized and what would need to be considered to start up a national WWOOF-organization in Finland. I also interviewed Finnish WWOOF-hosts of their experiences and well tested practices and executed a survey for organic minded garden producers about their interest and consciousness about WWOOF-hosting and possibility of starting a national WWOOF-group. I also saw it necessary to gather Finnish directions to WWOOF-hosting. As research tools I used email interviews and an internet survey. Results of the interviews showed the similar satisfaction to WWOOF as in previously done scientific searches. Surveys’ results were positive. Finnish organic minded garden producers have interest to take on WWOOF-hosting, especially in the growing season. They saw organizing accommodation, food and the time needed for briefing as the most challenging parts of WWOOF-hosting. Also there seems to be rising demand for a national WWOOF-organization among Finnish garden producers. Keywords: WWOOF, volunteering, agritourism, tourism, organic farming, garden production 4 Sisällys 1 Johdanto ........................................................................................................................... 7 1.1 Vapaaehtoistyö ja -turismi kanavana yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ................... 8 1.2 Suomalainen luomupuutarhatuotanto ....................................................................... 9 2 WWOOF .......................................................................................................................... 11 2.1 Historia .................................................................................................................... 11 2.2 Toiminnan laajuus ................................................................................................... 12 2.3 Järjestäytyminen ..................................................................................................... 13 2.4 Toimintaperiaatteet ................................................................................................. 14 2.5 WWOOF Suomessa .................................................................................................. 14 2.6 WWOOF-järjestäytyminen Virossa ja Ruotsissa ........................................................ 15 2.7 Kansallisen WWOOF-järjestön perustaminen ........................................................... 15 3 WWOOF-tutkimustuloksia ............................................................................................... 17 3.1 Talkoolaisten motivaatiotekijät ja hyvän isännän määritelmä .................................. 17 3.2 Isäntien kokemukset talkoolaisten saavutettavuudesta, työpanoksesta ja toiminnan eduista .................................................................................................................... 18 3.3 Isäntien ja talkoolaisten ennakko-odotukset ............................................................ 19 3.4 WWOOF-toiminnan osallisuus Hotani nature farm - maatilan kehityksessä .............. 20 4 WWOOF-isännyys ........................................................................................................... 22 4.1 Kokemuksia isännyydestä Suomessa ....................................................................... 22 4.2 Ideologia.................................................................................................................. 23 4.3 Isäntälista ja siihen liittyminen ................................................................................. 24 4.4 Talkoolaiset ............................................................................................................. 24 4.5 Käytännön järjestelyt ............................................................................................... 25 4.6 Viisumit & vakuutukset ............................................................................................ 26 4.7 Verotus .................................................................................................................... 26 4.8 Ongelmatilanteet..................................................................................................... 27 5 Kehittämistehtävän kuvaus ............................................................................................. 28 5.1 Kohderyhmä ............................................................................................................ 28 5.3 Analyysimenetelmät ................................................................................................ 28 6 Tulokset .......................................................................................................................... 30 7 Johtopäätökset ............................................................................................................... 34 8 Pohdinta ......................................................................................................................... 36 Lähteet ................................................................................................................................... 38 5 Liitteet .................................................................................................................................... 41 LIITE 1 Saatekirje ................................................................................................................. 42 LIITE 2 Kysely....................................................................................................................... 43 6 1 Johdanto Nykyään luonnonmukainen tuotanto eli luomu on herättänyt suuren yleisön kiinnostuksen. Suomessa luomu tuotteiden myynnit ovat olleet huimassa kasvussa ja osalla tuotteista kysyntä ylittää tarjonnan. Myös maailmalla luomutuotanto jatkaa kasvuaan. Viimeisimmän 14 vuoden aikana sen osuus markkinoilla on 3,5-kertaistunut (Aaltonen 2013, viitattu 9.5.2014). Luonnonmukaisella tuotannolla on kuitenkin omat haasteensa. Suomessa luomupuutarhatuotannolle yksi suurimmista haasteista on selättää kasvukauden työhuiput. Tähän haasteeseen on aikojen saatossa vastattu järjestämällä paikallisten kesken talkoita kuten perunannostotalkoita. Kaupungistumisen ja hektisemmän elämänmenon myötä talkooväen löytäminen on nykyään käynyt hankalammaksi. Paikallisten mielenkiinto maataloustyötä kohtaan on vähennyt, mutta samaan aikaan globaali maailma on tullut meitä lähemmäksi. Talkootyöväen värväämiseen onkin kehittynyt uusi kanava, vapaaehtoisturismi. Vapaaehtoisturismia harjoitetaan ympäri maailman, yleensä kehitysavun muodossa. Myös luonnonmukaiselle maataloudelle on oma vapaaehtoistyöjärjestönsä. WWOOF eli World Wide Opportunities on Organic farms on toiminut 70-luvulta lähtien eräänlaisena talkoolaisvälitys- palveluna luomuhenkisille tiloille. Sen ylläpitämien talkoolaisia kaipaavien viljelijöiden eli WWOOF-isäntien listaus toimii yhteyskanavana halukkaille talkoolaisille tulla auttamaan tilan töissä. Suomeen WWOOF-toiminta saapui 90-luvulla. Silloin suomalaisia WWOOF-isäntiä oli 45. Toiminta on kuitenkin päässyt hiipumaan vuosien kuluessa, vaikka kysyntä talkootyövoimalle onkin säilynyt. Luomuliiton puutarhaneuvoja Mikko Rahtola ehdotti minulle WWOOF- toiminnan mahdollisuuksiin Suomessa perehtymistä AMK-opinnäytetyön aiheeksi. Oma mielenkiintoni WWOOF-toimintaa kohtaan heräsi opintojeni alkuaikoina kun vierailin tilalla, jossa WWOOF-isännyydestä on tullut toimiva osa viljelytoimintaa. Motivaationi kumpuaa halusta antaa oma panokseni luonnonmukaisen tuotannon edistämiseen. Tässä opinnäytetyössä avaan ensiksi vapaaehtoistyön ja suomalaisen luomupuutarhatuotannon nykytilaa. Siitä etenen esittelemään WWOOF-järjestön toimintaa, sen historiaa Suomessa ja järjestäytymistä maailmalla, esimerkkitapauksina Viro ja Ruotsi. 3. luvussa perehdyn viljelijän perspektiivin huomioiviin tieteellisiin tutkimuksiin WWOOF- toiminnasta. Sitten syvennyn WWOOF-isännyyteen, kertoen haastattelemieni suomalaisten 7 WWOOF-isäntien kokemuksia ja isännyyteen liittyviä käytännön asioita ja näin muodostaen opastuksen WWOOF-isännnyyteen. Lopuksi esittelen luomuhenkisille puutarhatuottajille toteuttamani kyselytutkimuksen ja erittelen sen tuloksia, pohtien WWOOF-toiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa. 1.1 Vapaaehtoistyö ja -turismi kanavana yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Vapaaehtoisuudella tarkoitetaan yksilön vapaasta tahdosta ja ilman palkkaa tarjoamaa apua yleensä jonkin organisaation kautta. Vapaaehtoistyöllä tarkoitetaan yksilön aktiviteetteja ja panosta tässä prosessissa. Vapaaehtoistyöllä on moniulotteiset vaikutukset. Yksilölle vapaaehtoistyön tekeminen tarjoaa erikoisia kokemuksia ja työkokemusta. Vapaaehtoistyöstä hyötyy myös sen tarjoaman avun saaja sekä vapaaehtoistyötä organisoiva järjestö. Vapaaehtoistoiminnalla on myös monia yhteiskunnallisia vaikutuksia. (Viljanen 2008, 15-17, viitattu 9.5.2014.) Vapaaehtoistoiminta seuraa, murtaa ja luo uusia yhteiskunnallisia trendejä. Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen muutosvoima tulee siitä, että se tarjoaa yksilöille ja yhteisöille merkityksellisyyttä sekä yllättäviä antamisen ja saamisen kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta liittyykin yleensä ajankohtaisiin yhteiskuntapoliittisiin keskusteluihin, kuten hyvään elämään, yhteisöllisyyteen ja yksilön vapauksiin. (Viljanen 2008, 15-17, viitattu 9.5.2014.) Vapaaehtoisturismi ilmenee yleisimmin lomamatkojen yhteydessä tehtynä vapaaehtoistyönä. Sen kesto vaihtelee päivistä kuukausiin ja yleisimmin apua tarjotaan köyhyyteen, koulutuksen puutteeseen ja ympäristötuhoihin. Suosituimpia vapaaehtoisturismin kohteita ovat orpokodit ja koulut. Suurin osa vapaaehtoisturisteista on parikymppisiä nuoria, jotka viettävät välivuotta matkustellen. Nykyisin vapaaehtoisturismin välitystoiminnasta on tehty kaupallista toimintaa. Lyhytkestoinenkin vapaaehtoistoiminta voi tulla kalliiksi. Lentojen, viisumien ja ruokakustannusten lisäksi turisti voi joutua maksamaan satojen eurojen välityspalkkion. Välityspalkkioiden hinnoittelu onkin herättänyt paljon kritiikkiä. (Viljanen 2008, 13-15, viitattu 9.5.2014.) Oiva esimerkki Suomessa toimivasta vapaaehtoistyö- ja vapaaehtoisturismi-järjestöstä on Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry eli KVT. Se järjestää yleishyödyllisiä vapaaehtoistyöleirejä, 8 joiden pituus vaihtelee kymmenestä päivästä kolmeen viikkoon ja joihin osallistuu viidestä kahteenkymmeneen kansainvälistä vapaaehtoista. Toiminnan tavoitteena on toimia ruohonjuuritasolla edistäen rauhaa, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja ympäristönsuojelua. Sen juuret yltävät maailmansodan jälkeiseen Lapin uudelleen rakentamiseen vapaaehtoistyöleirein. Vuosien saatossa leirien teemat monipuolistuivat ja 70-luvulla toiminta alkoi kansainvälistyä. Vuonna 1981 silloinen kansainvälinen vapaaehtoinen työleirijärjestö liittyi Service Civil Internationalin (SCI) jäsenjärjestöksi ja tämä moninkertaisti kansainvälisten vapaaehtoisten määrän. Ajan kuluessa vapaaehtoisleirien muoto on muuttunut jatkuvasti, mutta ne ovat säilyttäneet monia alkuperäisiä piirteitään. Yhdessä työskentely ja osallistuminen hälventävät kulttuurieroista johtuvia ennakkoluuloja ja oikaisevat väärinkäsityksiä. (Teerenhovi 2014, viitattu 9.5.2014.) 1.2 Suomalainen luomupuutarhatuotanto Puutarhatuotannolla tarkoitetaan avomaalla tai kasvihuoneessa tapahtuvaa vihannesten, marjojen, hedelmien, koristekasvien ynnä muiden puutarhatuotteiden tuottamista eli viljelyä. Luomupuutarhatuotannossa hyödynnytetään viljelykiertoa eli vuoroviljelyä, palkokasvien typensidontaa, eloperäisiä lannoitteita ja kasvualustoja sekä luonnonmukaista kasvinsuojelua. Luomupuutarhatuotannossa tärkeää on töiden täsmällinen ajoittaminen sekä tarkkaavainen suunnittelu. Suurin osa kasvinsuojelusta tapahtuu ennaltaehkäisevin keinoin ja myös ravinnehuolto toteutetaan osin viljelykierron avulla. Suomessa luonnonmukaista puutarhatuotantoa harjoitetaan noin 970 hehtaarin alalla (6 % Suomen puutarhatuotannon alasta), josta reilut 75 % on marjojen ja hedelmien tuotantoa, 23 % avomaan vihannesten tuotantoa ja loput kasvihuonetuotantoa sekä muuta puutarhatuotantoa (Tike 2011, 29). Ammattimaisia luomupuutarhatiloja Suomessa on noin 500. Pinta-alallisesti tärkeimpiä luomupuutarhakasveja ovat mustaherukka, mansikka, porkkana ja sipuli. (Agronet, viitattu 29.1.2014.) Suurin osa suomalaisista puutarhatiloista sijaitsee Lounais- ja Itä-Suomessa (Tike 2011, 19). Taloudellisesti tärkeimpiä ovat kasvihuonetuotteista tomaatti ja ruukkusalaatti sekä avomaankasveista varastovihannekset ja mansikka (Agronet, viitattu 29.1.2014). Parhaita myyntikanavia luomupuutarhatuotteille ovat viljelijöiden perustamat yhteenliittymät, muut alan tukkuliikkeet, suoramyynti sekä paikalliset markkinat. Luomupuutarhatuotteiden tuottajahinnat on noin 25–100 % korkeampia tavanomaisesti tuotettuihin puutarhatuotteisiin verrattuna. Satotasot taas ovat jääneet luomussa 0-30 % alhaisemmiksi riippuen 9 tuotantokasvista (Tike 2011, 29-31), mikä johtuu kasvikohtaisista haasteista luonnonmukaisessa tuholais- ja tautitorjunnassa. Suurempien työ- ja tarvikekustannuksien vuoksi luonnonmukaisen tuotannon tuet eivät riitä kannustamaan puutarhatuottajia siirtymään luomuun (Tike 2011, 29-31). Yksi mahdollisuus edistää suomalaista luomupuutarhatuotantoa on WWOOF-toiminta, jonka talkoolaisuuteen perustuva turismi tarjoaa kevennystä tuottajien työtaakkaan. 10