J Y V Ä S K Y L Ä S T U D I E S I N H U M A N I T I E S 183 Antti Räihä Jatkuvuus ja muutosten hallinta Hamina ja Lappeenranta Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa (cid:2)(cid:3)(cid:4)(cid:5)(cid:6)(cid:2)(cid:3)(cid:7)(cid:5)(cid:8)(cid:9)(cid:10)(cid:11)(cid:10)(cid:12)(cid:9)(cid:9)(cid:13) JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 183 Antti Räihä Jatkuvuus ja muutosten hallinta Hamina ja Lappeenranta Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa 1720–1760-luvuilla Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Historica-rakennuksen salissa H 320 elokuun 24. päivänä 2012 kello 12. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ 2012 Jatkuvuus ja muutosten hallinta Hamina ja Lappeenranta Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa 1720–1760-luvuilla JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 183 Antti Räihä Jatkuvuus ja muutosten hallinta Hamina ja Lappeenranta Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa 1720–1760-luvuilla JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ 2012 Editors Petri Karonen Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture: Treasure´s court in Lappeenranta, received letters (from province secretariat, undated), proclamation dated June 20, 1746, The Provincial Archives of Mikkeli. Photo by Antti Räihä. URN:ISBN:978-951-39-4821-4 ISBN 978-951-39-4821-4 (PDF) ISBN 978-951-39-4820-7 (nid.) ISSN 1459-4323 (nid.) Copyright © 2 0 1 2 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2012 ABSTRACT Räihä, Antti Continuity and the Management of Change: Hamina and Lappeenranta under Swedish and Russian rule from the 1720s to the 1760s Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2012, 279 p. (Jyväskylä Studies in Humanities ISSN 1459-4331; 183) ISBN 978-951-39-4820-7 (nid.) ISBN 978-951-39-4821-4 (PDF) The purpose of this dissertation is to examine state-building processes in the eighteenth century. The research subject is approached through the towns of Hamina (Fredrikshamn) and Lappeenranta (Villmanstrand) in the frontier area between Sweden and Russia after the peace treaties of Uusikaupunki (Nystad) in 1721 and Turku (Åbo) in 1743. In 1721 Hamina and Lappeenranta returned to Swedish administration after a decade of Russian military occupation, and in 1743 the towns, as part of the region called Old Finland, were transferred for good to Russian jurisdiction. States in early modern Europe were characterized by their conglomerate structure – a political, judicial and administrative mosaic of territories under one dominion. These conglomerate states had various in- struments and methods for taking territories under their control after wars. Ir- respective of the local forms of their operations, be they military, economic and administrative, cultural or dictated by the conditions imposed by peace treaties for example, all the measures had one common goal: governance of the territo- ries. In this dissertation, the state-building process after the two transitional pe- riods in Hamina and Lappeenranta is analyzed from the point of view of the townspeople, in particular the local officials and burghers. The societies of the borderland are approached through three themes; local administrative and ju- dicial structures and practices, the burghers’ economic activity in these societies and finally the ways by which the townspeople sought self-identification. Set- ting my own research side by side with the extensive research literature on ear- ly modern Europe offers a comparative insight into what governments and the authorities did after wars and what impacts these measures had on frontier so- cieties. This research shows that the area that nowadays constitutes south-eastern Finland was during the eighteenth century a part of early modern Europe where state-making was characterized by continual territorial changes. While states were constructed by force, they were often held together by means of agreements and deals concerning local privileges and rights but also burdens. Keywords: State-building, the early modern period, Sweden, Russia, (Old) Fin- land, borderlands, urban societies Author’s address Antti Räihä Department of History and Ethnology P.O. BOX 35 (H), FIN 40014 University of Jyväskylä, Finland Supervisors Professor Petri Karonen Department of History and Ethnology P.O. BOX 35 (H), FIN 40014 University of Jyväskylä, Finland Research Leader, Ph.D. Marko Lamberg Åbo Akademi / Historia Fabriksgatan 3 FIN 20500, Åbo, Finland Reviewers Researcher, Ph.D. Kari-Matti Piilahti Dept. of Philosophy, History, Culture and Art Studies Unioninkatu 38 P.O. BOX 59 FIN 00014 University of Helsinki, Finland Adjunct Professor, Ph.D. Charlotta Wolff Dept. of Philosophy, History, Culture and Art Studies Unioninkatu 38 P.O. BOX 59 FIN 00014 University of Helsinki, Finland Opponent Researcher, Ph.D. Kari-Matti Piilahti Dept. of Philosophy, History, Culture and Art Studies Unioninkatu 38 P.O. BOX 59 FIN 00014 University of Helsinki, Finland ESIPUHE Historia toistaa itseään, väitetään. Lähes kaksikymmentä elämäni ensimmäistä vuotta rajaseudulla asuneena ja kotikunnailla edelleen toistuvasti vierailevana eteläkarjalaisena uskon, että pystyn ainakin jollain tasolla samaistumaan elä- mään 1700-luvun Lappeenrannassa ja Haminassa. Aivan kuten ennen venäläis- ten määrä ylittää ajoittain kaupungilla vastaan kävelevän paikallisväestön lu- kumäärän, ja ”vieraat” rasittavat toisinaan venyvintäkin sietokykyä. Toisaalta Pietarin sijainti vain kivenheiton päässä tarjoaa rajaseudulle jatkuvaa toimeen- tuloa ja väriä elämään. Itärintamalta ei siis mitään uutta. Vuodenvaihteesta 2007(cid:239)2008 alkanut tutkimusmatka 1700-luvun historiaan on avannut eteeni kui- tenkin täysin uudenlaisen rajaseudun lukuisine vuorovaikutusmuotoineen, kohtaamisineen ja kipupisteineen. Voin valehtelematta sanoa, etten vaihtaisi päivääkään pois ajastani tohto- riopiskelijana. Tutkimukseni on Suomen historian lisäksi Ruotsin ja Venäjän historiaa, mikä ilmenee sekä itse työssä että sen kehitysvaiheissa. Väitöskirja- työni on vienyt minut suomalaisten arkistojen lisäksi muun muassa vieraile- vaksi tutkijaksi Uppsalan yliopiston historian laitokselle ja FT Jukka Partasen ja professori Tapio Hämysen johtaman ”retkikunnan” jäsenenä Viipuriin. Tutki- mustyön edistymisen ja työssä viihtymisen kannalta oleellista on ollut Jyväsky- län yliopiston historian ja etnologian laitoksen tarjoama virikkeellinen ja innos- tava tutkimusilmapiiri. Työni pääohjaajana toiminut Suomen historian profes- sori Petri Karonen on kaivanut kalenteristaan aina aikaa ohjattavansa ongelmil- le. Petrin tukea ja käsittämätöntä tietomäärää varhaismodernin ajan pohjois- maisesta historiasta olen saanut ammentaa perusopiskeluvuosien seminaari- töistä alkaen. Jo tuolloin teksteistä saadut iskevät kommentit, kuten ”omapäi- nen ja omaperäinen” herättävät edelleen ajatuksia. Oliko kyse kehusta vai moit- teesta? Väitöskirjani toinen ohjaaja määräaikainen tutkimusjohtaja Marko Lam- berg on sekä avannut tutkimusaiheeni yhteisöhistoriallisia näkökulmia että ol- lut suurena apuna kielellisissä kommervenkeissä. Kiitos Petri ja Marko! Käsikir- joitukseni kommentoinnista haluan kiittää erityisesti myös yliopistontutkija FT Piia Einosta sekä työni eri vaiheissa opastusta antaneita professori Jari Ojalaa, professori Pirjo Markkolaa, professori Kustaa H. J. Vilkunaa (jonka F1-tietous ansaitsee maininnan) ja dosentti Jari Eilolaa. Väitöskirjani esitarkastajia FT Kari- Matti Piilahtea ja dosentti Charlotta Wolffia kiitän heiltä saamastani asiantunte- vasta ja rakentavasta palautteesta. Lista väitöskirjavuosieni työhuonetovereista on kasvanut laajaksi, sillä erinäisten syiden vuoksi laitoksen käytävillä on käynyt vilkas muuttoliike. Eri- tyisen lämpimästi muistelen vanhassa kolhoosissa tutkimustyöni alkuvaiheessa viettämiäni paria vuotta. Kiitos hyvistä muistoista kuuluu FL Kirsi Ojalalle, FT Laura-Kristiina Moilaselle, tutkijatohtori Janne Haikarille ja dosentti Markku Hokkaselle. Vaikka ajat muuttuvat, jokakesäiset kolhoosin ”maakuntamatkat” pitävät yllä kolhoosihenkeä. Osallistujiensa toimesta syvällisesti arvioitu, mutta silti Jufon listoilta pois jäänyt, matkojen epätieteellisen annin yhteen kokoava Studia Kolhosica -sarja saanee uusia ”niteitä” myös jatkossa. Tutkimuksenteon yleisiä ongelmia ovat kanssani jakaneet myös dosentit Heli Valtonen ja Olli Ma- tikainen, tutkijatohtorit Antero Holmila ja Ville Sarkamo, FT Jukka Leinonen ja tohtoriopiskelijat Miia Kuha, Pirita Frigren, Antti Malinen ja Tuomas Laine- Frigren. Lista on väistämättä puutteellinen, joten kohdistan kiitokseni kaikille mainituille ja nimeltä mainitsemattomille henkilöille. Tutkimuksen teon käytännön muodot ovat muuttuneet nykytekniikan myötä vauhdilla. Minulla on ollut kuitenkin ilo saada käsiini muutamia mikro- filmattuja aineistoja lukuun ottamatta alkuperäiset konseptipöytäkirjat, kirjeet, valitukset ja memoriaalit. Niitä olen sekä lukenut arkistoissa että kuvannut tu- hansia sivuja. Kiitän Mikkelin maakunta-arkiston, Kansallisarkiston, Jyväskylän maakunta-arkiston ja Ruotsin Valtionarkiston henkilökuntaa asiantuntevasta ja ystävällisestä palvelusta. Samoin kiitän Jyväskylän yliopiston kirjaston väkeä moninaisesta avusta, kuten myös Etelä-Karjalan museota, jonka kuva-arkistoa olen saanut hyödyntää. Taloudellisesti työtäni ovat tukeneet Historiatieteiden tutkijakoulu, Emil Aaltosen säätiö, Jyväskylän yliopisto, Svenska litteratursäll- skapet i Finland, Suomen kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö sekä Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja Pau- li ja Paavo Talkan muistorahastosäätiö. Gerard McAlesteria kiitän työni englan- ninkielisten osuuksien asiantuntevasta kielentarkastuksesta. Viimeisenä, mutta eivät vähäisimpänä kiitoksensa saavat kotijoukot. Van- hempieni jatkuva kiinnostus tutkimustyötäni kohtaan on ollut tärkeää. Lisäksi kaakon kulmalla jatkuvasti käynnissä olevat erinäiset ”projektit” alkaen uuden talon rakentamisesta ovat antaneet sekä hyviä syitä kotimaanmatkailuun valta- tietä 13 ees ja taas että kaivattua vaihtelua ajatustyöskentelyyn. Valmetin ratissa metsätöistä maansiirtoon maalaisjärki pääsee oikeuksiinsa. Siskoltani perhei- neen olen saanut vankkumatonta kannustusta ja Pyry-pojan perässä pysymisen tuomaa lapsenmieltä. Samaista äidinkielenopettaja-siskoani olen vaivannut myös lukemattomilla kieliopillisilla kysymyksillä ja oikolukupalveluilla. Teidän kaikkien tuki on ollut korvaamatonta. Nooraa kiitän rakkaudesta. En osaa sanoin kuvailla, kuinka paljon arvos- tan Nooran loppumatonta voimaa vetää joskus töihinsä syvälle uppoutunut avomiehensä takaisin arkeen. Yhteisten väitöskirjatyöongelmien, mutta ennen kaikkea yhteisen elämän jakaminen sinun kanssasi tekee arjestakin juhlaa. *pus* t.A Jyväskylässä 20.7.2012 Antti Räihä KARTAT KARTTA 1 Ruotsin valloitukset 1561(cid:239)1658 ja menetykset 1660(cid:239)1743 ........ 14 KARTTA 2 Viipurin kuvernementin hallintoalueet 1743–1783 .................... 49 KARTTA 3 Regiones ad Sinum Finnicum Accuratissime Delineatæ Holmiæ (1742) ............................................................................................... 154 KUVAT KUVA 1 Haminan porvarimaksujen jäämäluettelo ................................. 140 KUVA 2 Julkisivu- ja pohjakuva Lappeenrannan varuskunnan käyttöön suunnitellusta kuusiuunisesta leipomosta ................................ 158 KUVA 3 Keisarillisen majesteetin määräys hautajaiskäytänteistä ......... 197 KUVIOT KUVIO 1 Hallinto- ja oikeusjärjestelmän rakenne Haminan ja Lappeenrannan näkökulmasta 1720(cid:239)1760-luvuilla ................... 18 KUVIO 2 Lappeenrannan kämnerinoikeuden käsittelemien tapausten kokonaismäärä (vuosittaisen työn ”rasitus”) 1723–1765 ........... 88 KUVIO 3 Lappeenrannan kämnerinoikeudessa vuosina 1723–1765 käsitellyt asiat ................................................................................... 89 TAULUKOT TAULUKKO 1 Käytetyt alkuperäislähteet ............................................................ 37 TAULUKKO 2 Virkamiehistön palkkaus Haminan v. 1723 menosäännön mukaisesti ....................................................................................... 54 TAULUKKO 3 Virkamiehistön palkkaus Haminan v. 1744 menosäännön mukaisesti ....................................................................................... 61