Heidi Ojala Muuttoliikkeet ja etniset vähemmistöt Suomessa 2005─2013 Tutkimuskartoitus, bibliografia sekä hanke- ja tilastokatsaus Opinnäytetyö Syksy 2014 SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri Kirjasto- ja tietopalvelualan tutkinto-ohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Liiketoiminta ja kulttuuri Koulutusohjelma: Kirjasto- ja tietopalvelualan tutkinto-ohjelma Tekijä: Heidi Ojala Työn nimi: Muuttoliikkeet ja etniset vähemmistöt Suomessa 2005-2013: tutkimus- kartoitus, bibliografia sekä hanke- ja tilastokatsaus Ohjaaja: Pirkko Vuorela Vuosi: 2014 Sivumäärä: 47 Liitteiden lukumäärä: 5 Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan vuosina 2005–2013 Suomessa julkaistun, muuttoliikettä ja etnisyyttä käsittelevän tutkimuskirjallisuuden laatua. Kartoitusta tein avoimia kysymyksiä sisältäneellä sähköpostikyselyllä, jota lähetettiin tutkija- verkostoille. Lisäksi tietoa haettiin itsenäisesti erilaisista paikoista ja hakutietokan- noista käyttämällä bibliometrisiä menetelmiä. Julkaisujen arvioinnissa käytettiin laadullisista tutkimusmenetelmistä sisällönana- lyysia, jonka avulla arvioitiin sitä, kuinka tutkijoiden ilmaisemat tutkimustarpeet se- kä -prioriteetit ovat täyttyneet. Vastauksia näihin sain kyselylläni sekä tutkimalla niitä valitsemistani varhaisemmista saman tutkimusalan kirjallisuuskartoituksista. Havaitsin useisiin tutkimustarpeisiin liittyviä teemoja tutkitun. Tarpeet oli jaoteltu maahanmuuttoon, siirtolaisuuteen sekä etnisiin vähemmistöihin. Jokaisesta oli melko selkeästi eroteltavissa muutama eniten tutkittu. Joitain tarpeita jäi kuitenkin oman kartoitukseni osalta täyttymättä, ja jotkut olivat myös haastavia tulkittaviksi. Esittelen myös kartoitusvuosina käynnissä olleita tutkimusprojekteja sekä tutkijoi- den näkemyksiä tutkimusalan tilastoista. Avainsanat: muuttoliike, etniset vähemmistöt, monikulttuurisuus, tutkimuskirjalli- suus, bibliografia Avainsanat: sana yksi, sana kaksi, sana kolme, sana neljä, sana viisi, sana kuu- si, sana seitsemän 3 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Thesis abstract Faculty: School of Business and Culture Degree programme: Library and information service Author: Heidi Ojala Title of thesis: Migration and ethnic minorities in Finland 2005-2013: research analysis, bibliography and project and statistics review. Supervisor: Pirkko Vuorela Year: 2014 Number of pages: 47 Number of appendices: 5 The aim of this thesis is to analyze the quality of the literature published in Finland in 2005–2013 about migration and ethnicity. I executed this survey using an email questionnaire including open-ended questions, which was sent to research organi- zations. In addition, I searched for data also independently at different places and searched databases using bibliometric methods. When evaluating publications, I used content analysis, a qualitative approach, with the help of which I evaluated how research needs and priorities mentioned by re- searchers had fulfilled. Responses to these questions were received by the ques- tionnaire and by researching some earlier bibliographies on the same field. I noticed that many themes related to the specified research needs had already been studied. The needs had been divided into immigration, emigration, and eth- nic minorities. In each, I found some that had been studied to a greater extent. Some of the needs were not covered in my study, and some were challenging to be interpreted. I also present research projects that were running during those years and researchers’ opinions about the statistics related to the field of research in question. Keywords: migration, ethnic minorities, multiculturalism, research literature, bibli- ography Keywords: word one, word two, word three, word four, word five, word six 4 SISÄLTÖ Opinnäytetyön tiivistelmä ..................................................................... 2 Thesis abstract .................................................................................... 3 SISÄLTÖ ............................................................................................. 4 Käytetyt termit ja lyhenteet .................................................................. 6 1 JOHDANTO .................................................................................... 7 2 BIBLIOGRAFIAT ............................................................................. 9 2.1 Bibliografian käsite ja bibliografioiden tasot ja tyypit ................................... 9 2.2 Bibliometriikka ja bibliografiatutkimus ........................................................ 11 3 SUOMALAINEN MUUTTOLIIKETUTKIMUS ................................. 14 3.1 Tutkimuksen lähimenneisyys ja painopistealueet ..................................... 14 3.2 Perustietoa Siirtolaisuusinstituutin toiminnasta ......................................... 15 3.3 Siirtolaisuusinstituutin ja etnisten suhteiden neuvottelukunnan toimesta laadittujen muuttoliike- ja etnisyysbibliografioiden merkittävimmät luokittelut .................................................................................................................. 16 3.4 Muuttoliikkeiden tilastoinnin historiaa Suomessa ...................................... 19 4 OMAN TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT ..................................... 21 4.1 Tavoitteet ja tutkimuskysymykset .............................................................. 21 4.2 Tutkimusmenetelmät ................................................................................. 23 4.3 Tutkimus ja aineistonkeruun lähtökohdat .................................................. 25 5 BIBLIOGRAFIAN KARTUTTAMISPROSESSI .............................. 28 5.1 Kyselyn laatiminen .................................................................................... 28 5.2 Kyselyn vastaanottajien määrittely ............................................................ 30 5.3 Kyselyprosessin kulku ja siinä ilmenneet haasteet.................................... 30 5.4 Julkaisujen itsenäinen kerääminen ja siinä ilmenneet haasteet ................ 32 5.4.1 Tietokantahakujen tekniikka ............................................................ 33 5.4.2 Gradut ja artikkelit ........................................................................... 34 5.4.3 Siirtolaisuusinstituutti ja Maahanmuuttokirjasto ............................... 34 6 KARTOITUKSEN TULOKSET ...................................................... 37 6.1 Yhteenveto tutkimustarpeista ja prioriteeteista .......................................... 37 5 6.1.1 Maahanmuuton tutkimustarpeet ja -prioriteetit ................................ 38 6.1.2 Siirtolaisuuden tutkimustarpeet ja -prioriteetit ................................. 39 6.1.3 Etnisten vähemmistöjen tutkimustarpeet ja -prioriteetit ................... 40 6.1.4 Myöhemmin ilmaistut tutkimustarpeet ja -prioriteetit ....................... 41 6.2 Tiivis hankekartoitus .................................................................................. 41 6.3 Tutkijoiden käsitykset muuttoliike- ja etnisyystilastoista ............................ 42 7 POHDINTA ................................................................................... 44 LÄHTEET .......................................................................................... 46 LIITTEET ........................................................................................... 48 6 Käytetyt termit ja lyhenteet ETMU Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muutto- liiketutkimuksen seura RASMUS Rasismin ja muukalaispelon vastainen ver- kosto CEREN Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimus- keskus SKIENTOMETRIIKKA Tieteellisen kirjallisuuden tuottaminen, levit- täminen ja sen käyttöä koskeva tutkimus INFORMETRIIKKA Tieteenhaara sekä tutkimusmenetelmä, joka kattaa erilaiset bibliometriset menetelmät AKKULTURAATIO Sopeutuminen vieraaseen kulttuuriin SEGREGAATIO Enemmistön harjoittama vähemmistön eris- täminen tai vähemmistön itsensä eristäytymi- nen TRANSNATIONAALISUUS Kansallisvaltioiden rajat ylittävät prosessit ja suhteet 7 1 JOHDANTO Tarve päivitetympään muuttoliiketutkimusbibliografiaan huomattiin vuoden 2013 syyslukukaudella olleen työharjoittelujaksoni aikana Seinäjoella sijaitsevassa Siir- tolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksessa pohdittaessa sopivia aiheita opinnäytetyötä varten. Kyseinen aihe jäi pohdituttamaan, ja joulukuussa Turussa Siirtolaisuusinstituutin päätoimipisteessä keskusteltiin asiasta. Kuultiin muun mu- assa kahden varhaisemman samankaltaisen bibliografisen kartoituksen tehneen näkemyksiä ja toivomuksia siitä, millainen työstä olisi pääpiirteissään tarkoitus tul- la. Loppuvuodesta aiheenvalinnasta oltiin lähes varmoja. Muitakin mahdollisuuksia oltiin pohdittu, mutta päädyttiin lopulta kyseiseen aiheeseen, joka oli ehtinyt laa- jemmin ja pidempään hautua mielessä tammikuun loppuvaiheeseen mennessä, jolloin päätös aiheesta oli opinnäytetyön ohjauksen alkaessa ilmaistava. Työharjoittelujaksosta ajateltiin olevan hyötyä tähän tutkimusaihepiiriin kuuluvan kirjallisuuskatsauksen tekemisessä, sillä siellä hankittiin ja luetteloitiin paljon ai- neistoa, josta merkittävä osa oli julkaistu vuosina 2005─2013, jotka olivat ne jul- kaisuvuodet, joiden ajalta kirjallisuutta etsittiin. Perustelu vuosirajaukselle oli se, että aiempi kartoitus loppui vuoteen 2004. Koettiin myös mielenkiintoiseksi ottaa selvää, millaiseen suuntaan tutkimustoiminta on kehittynyt niiden tieteenalojen piirissä, joiden sisällä muuttoliike- ja etnisyysasioita on tavattu tutkia ja millaiseksi tutkijat itse kyseisen tutkimuskentän toiminnan ja tarjonnan tällä hetkellä kokevat. Työn tarkoitus on palvella ensisijassa tutkimusta tekeviä, mutta myös tämän aihe- piirin tutkimustoiminnasta muutoinkin kiinnostuneita lukijoita. Muutama vuosi sitten opiskellessani merkonomiksi suuntautumisvaihtoehtoni oli tieto- ja kirjastopalvelu. Opintojen päätteeksi tehtiin opinnäytetyön ulkomaalaisille asiakkaille suunnatuista kirjastopalveluista - tämänkin kokemuksen nähtiin jollain tavoin luoneen pohjaa aiheen valinnalle. Työni teoriaosiossa kerrotaan lyhyesti kotimaisen muuttoliike- ja etnisyysasioihin kohdistuneen tutkimuksen alkuajoista ja kehityksestä sen historian aikana. Myös bibliografian käsitettä ja siihen liittyviä olennaisia asioita esitellään yleisesti. Tämän 8 esittelyosion sekä tutkimusalan historiallisen kehityksen jälkeen siirrytään kerto- maan neljästä bibliografiasta, joita samoista aihepiireistä on koottu selittämällä, kuinka aihepiirit sekä muut merkittävät ominaisuudet ja yksityiskohdat on niissä luokiteltu. Kyseisten kartoitusten kokoamisessa on ollut mukana toimeksiantajani Siirtolaisuusinstituutin henkilökunnan jäseniä. Empiriaosan tärkeimpänä tavoittee- na on useammasta erilaisesta julkaisujen kartoittamistavasta sekä tutkijoiden il- maisemien tutkimustarpeiden ja tilastointikäytäntöjen toteutumisesta ja kehitykses- tä kertominen. 9 2 BIBLIOGRAFIAT 2.1 Bibliografian käsite ja bibliografioiden tasot ja tyypit Bibliografiat ovat teoslistoja tietyn aihealueen julkaisuista. Päätehtävänä bibliogra- fialla on aina ollut tiedottaa tietyn dokumentin tai dokumenttien olemassaolosta. Varhaisemmat bibliografiat olivat pääasiassa kronologisesti järjestettyjä, eikä nii- den käyttö ole aina ollut keskeisellä sijalla tiedonhaussa. (Forsman 1985, 22.) Bib- liografioita koottaessa on tehtävä selkeitä rajauksia siitä, mitä teoksia niihin ote- taan mukaan: näitä rajausmääritelmiä voivat olla tiettyjen vuosien sisällä ilmesty- neet julkaisut, tietynlaisten tekijöiden tai tiettyjen kustantajien julkaisemat, tietyssä muodossa olevat teokset (painettu, verkkojulkaisu), tarkemmin yhteen tai muuta- maan kyseisen aiheen tai tutkimusalan osa-alueeseen tai teemaan liittyvät julkai- sut. Bibliografia koostuu muustakin kuin vain dokumentaatiomuodosta. Enumeratiivi- nen eli systemaattinen bibliografia tarkoittaa varsinaista bibliografiatyötä, joka on käytännössä julkaisuluetteloiden laatimista. Analyyttisessä bibliografiassa tutkitaan kriittisesti dokumenttien fyysisiä ominaisuuksia sekä vertaillaan samankaltaisia dokumentteja. Kuvailevan eli deskriptiivisen bibliografiatyöskentelyn tavoitteena on rekisteröidä dokumenttiin kuuluvia yksityiskohtaisia tietoja niin tarkasti, että sen löytäminen monien muiden samankaltaisten joukosta tulee helpommaksi. (Fors- man 1985, 10.) Laajoihin bibliografioihin on tavallisesti koottu mahdollisimman kat- tavasti dokumenttiaineistoa, joka esitetään signaalitason informaationa. Analyytti- sen tason bibliografioissa on valittu tietyt dokumentit syvällisemmän ja perusteelli- semman käsittelyn kohteeksi. Esimerkiksi tiivistelmäinformaatioksi kutsuttu biblio- grafia sisältää tiivistelmiä ja käännöksiä. Analyyttis-synteettisellä tasolla tehdyissä bibliografioissa, joita kutsutaan myös katsausinformaatioiksi on perehdytty analyyt- tistasoisia syvällisemmin tiettyyn tiedon- tai tieteenalaan, sen kehitykseen, suunta- uksiin ja nykytilaan. (Forsman 1985, 16 - 17.) Forsmanin (1985) mukaan bibliografialla voidaan tarkoittaa useita eri asioita, esi- merkiksi bibliografista taitoa ts. toimintaa, johon kuuluu bibliografioiden laatimista, 10 työn tulosta tai tuotetta eli bibliografista luetteloa, joka voi esiintyä julkaisuna tai jossain eksoottisemmassa muodossa olevana tietotuotteena tai bibliografioita tut- kivaa tiedettä erilaisine tieteellisine menetelmineen. Bibliografiat sisältävät biblio- grafista informaatiota, joka kertoo meille dokumenteista. Bibliografisessa kuvailus- sa pyritään tiivistetysti kertomaan millainen kyseessä oleva dokumentti on sisäl- tönsä puolesta. Bibliografinen kuvailu koostuu siis dokumenttia koskevista tiedois- ta. Bibliografioita voidaan luokitella monin tavoin. Haasio (2009, 76 - 77) esittelee näi- tä Forsmanin (1985, 13 - 15) erottelemia luokittelutapoja. Yhteiskunnallisen tehtä- vän mukaan jaoteltuna on olemassa kansallisbibliografioita, kuten kotimainen Fennica-tietokanta, tieteiden- ja tiedonalojen erityisbibliografioita, valikoimaluette- loita sekä kirjakauppa- ja kustannustoimen bibliografioita. Sisältökokonaisuuden suhteen on olemassa yleis-, erikois- ja henkilöbibliografioita, aihekohtaisia sekä alueellisia tai maakohtaisia bibliografioita. Kronologista peittävyyttä tarkasteltaessa on Forsmanin (1985, 14) mukaan havait- tavissa takautuvia bibliografioita, jotka kattavat jonain tiettynä aikakautena ilmes- tyneet dokumentit, kuten vaikka kirjat sekä jatkuvia bibliografioita. Arvioitaessa bibliografian syvällisyyttä on nähtävissä useanlaisia jaotteluja, kuten bibliografisen kirjauksen taso, eli kuinka täydellisesti dokumentit on kuvailtu, tiivistelmäinformaa- tio, eli onko bibliografian yhteydessä esim. tiivistelmä sekä katsausinformaatio, jossa on kyse syvällisestä tasosta, eli tarkastelukohteena on esim. jokin tieteenala ja sen yksittäinen ongelma ja kehitys. Teoksessa Savitaulusta tietokoneeseen Forsman (1985, 14) jaottelee bibliografiat niiden Fyysisen muodon mukaan painetussa muodossa julkaistuihin, tietokantoihin tai luettelokortistoihin. Bibliografioiden itsenäisyyden mukaan niitä voidaan taas jaotella itsenäisiin bibliografioihin, jotka ilmestyvät omina kokonaisuuksinaan sekä piilobibliografioihin, jotka sisältyvät esimerkiksi johonkin teokseen. Tämän opinnäy- tetyön voisi katsoa kuuluvan ainakin aihe- ja tieteenalakohtaisiin bibliografioihin sekä katsausinformaatioon, sillä siinä arvioidaan samalla tietystä tieteenalasta jul- kaistun kirjallisuuden kehittymistä. Luokittelun kriteeriksi valikoitui lopulta ai- healuekohtainen luokittelu tieteenalakohtaisen sijaan.