8 0 0 2 / 2 Erään lunastuksen anatomia Yhteismetsä hyvä omistusmuoto Suomen kalleimpien raakamaakauppojen taustat TASEKIRJAUKSET JARRUTTAVAT KIINTEISTÖKAUPPOJA • AINEISTOHINNOITTELUN MUUTOKSISTA MML:SSÄ • LASERKEILAUS KANNATTAVAMPAA • 3 D -KIINTEISTÖNMUODOSTUS • SUOMEN KOLMIOMITTAUKSISTA • TENON KALASTUKSISTA • METSÄBAROMETRI II Leica Cyclone TOPO Top Line Laserkeilauksen Lower Line pistepilvet kartoiksi Lower Line Uuden sukupolven pistepilviohjelmisto (cid:78)(cid:0)Päätyöskentelyalueena 2D-suunnitelmanäkymä tai perspektiivinäkymä Nyt kuka tahansa maanmittauksessa 2D CAD-ohjelmaa (cid:78)(cid:0)Samassa näytössä myös isometrinen ja älykäs käyttävä pystyy Leica Geosystemsin uudella Cyclone II 2D-leikkauskuva TOPO-ohjelmistolla luomaan tarkkoja topografisia (cid:78)(cid:0)SmartPick™ -työkalu tarjoaa automaattisesti “korkeim- karttoja laserkeilauksella saaduista pistepilvistä man”, “matalimman”, “lähinnä olevan”, “reunan”, – ennennäkemättömän nopeasti. “jatkuvan linjan”, “linjaviivan” ja “maa/perusta” -pisteet (cid:78)(cid:0)Tehokas suorituskyky laajojen pistepilvitiedostojen Mullistava virtuaalinen maastomittaus hallintaan Leica Cyclone II TOPO yhdistää pistepilvien automaatti- (cid:78)(cid:0)Tuttu mittauskoodaus, linjan ja kaaren luonti suuden ja tutut CAD-karttatyöskentelytavat. Tiheä (cid:78)(cid:0)Plug-and-play -tuonti/vienti lopulliseen kartta- laserkeilausdata tarjoaa virtuaalisen näkymän mittaus- sovellukseen käyttäen olemassaolevia koodilistoja paikasta: aineisto on poikkeuksellisen valmista, ja CAD-sovelluksia kartoituksen voi tehdä toimistolla ilman että tarvitsee käydä kentällä ja kuvallisuus on korkeatasoista. Leica Geosystemsin HDS-laserkeilaimet: Leica ScanStation 2 (cid:78)(cid:0)50 000 pistettä/s. Sisältää takymetriominaisuuksia. Leica HDS6000 (cid:78)(cid:0)100 000 pistettä/s. Ultranopea, kaapeliton. Tiedustelut: Leica Nilomark Oy Puh. (09) 615 3555 geo@leica.fi www.leica.fi SISÄLTÖ 2/2008 5 Pekka Lehtonen (pääkirjoitus) MIELIKUVAT TODELLISUUTTA TÄRKEÄMPIÄ 6 Anna-Katariina Kulkki KALASTUKSEN SÄÄNTELYLLE VANKAT PERUSTEET, MUTTA YKSITYISTEN OIKEUTTA EI SEN NIMISSÄ SAISI TALLOA ”Olisi selvitettävä, 9 ERÄÄN LUNASTUKSEN ANATOMIA sisältyikö kuntien ja 12 Markku Airaksinen ja Simo Hannelius valtion ja Spondan MARKKINAVOIMAT METSÄALALLA 2007 välisiin kauppoihin 15 FIG-uutisia pörssiyhtiölle annettua 16 JÄRVENPÄÄ VALITSI MAAN PAKKOLUNASTUKSEN tukea”, kirjoittaa Risto peltola. 19 TÄÄLLÄ ANTTI JAKOBSSON, PARIISI s. 40. 20 Jukka Matilainen YHTEISMETSÄ ON HYVÄ METSÄNOMISTUSMUOTO 22 Ilkka Laakso YHTEISMETSÄN MUODOSTAMISESTA 24 Mikko Honkanen ja Maija Lääti TILUS JÄRJESTELYILLÄ LISÄÄ TUOTTOA METSÄTALOUDELLE 27 Jyrki Mattila VALTION JA HELSINGIN SEUDUN 14 KUNNAN VÄLINEN AIESOPIMUS ASUNTO- JA TONTTI- ERÄÄN LUNASTUKSEN TUOTANNON EDISTÄMISEKSI ANATOMIA: 29 Matti Holopainen ”Espoolaisten Förstien omakoti- JULKISHALLINNON UUDET HAASTEET kiinteistön lunastuksen toimeen- 30 Kirsi Mäkinen panossa riitti julkisuutta ja puoli- MAANMITTAUSLAITOS MUUTTI HINNOITTELUAAN totuuksia. Virkamiehiä lyötiin kuin 32 Pekka Tätilä vierasta sikaa.” S. 9. SUOMEN KOLMIOMITTAUKSISTA STRUVESTA SATELLIITTEIHIN 50 JARRUMIES 34 Jyrki Puupponen ja Jaakko Järvinen ”Kiinteistöbisneshuijarit ”KOLMIOMITTAUS – SUOMEN KARTOITUKSEN sumuttivat pankkimiehiä PERUSTA” parikymmentä vuotta sitten. 36 Hannu Korpela Jouduttuaan pankkikriisin LASERKEILAUS KANNATTAVAMPAA KÄYTÖN takuumieheksi valtio yrittää YLEISTYESSÄ nyt eri puolella Suomea 40 Risto Peltola maksattaa kunnilla nämä TARINA KAHDESTA K IINTEISTÖKAUPASTA sumutukset.” 46 Juha Korhonen ja Jukka Varonen MERIKARTOITUS ON KANSAINVÄLISTÄ 20 JUKKA MATILAINEN YHTEISTYÖTÄ Suomen metsäsektori on 50 JARRUMIES nyt totisen paikan edessä 52 RAJALINJALLA Venäjän puutullien vuoksi. 53 Kari Sorsakivi LAATIKKO RAKENNUSP AIKKANA? 36 HANNU KORPELA 54 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ Laserkeilaus ilmakuvauksella 57 UUTISIA täydennettynä on luotettava, tarkka ja edullinen menetelmä 70 LUKIJOILTA niin väylä- kuin aluekartoituk- 76 PALVELUHAKEMISTO sissa. Kustantajat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY www.maankaytto.fi (cid:127) Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: pekka.lehtonen a1netti.com, puh. 040-546 3805. Kansi: EVTEK-opiskelija Samuel Ritakallio lohkomisen maastotöissä. Kuva. Antero Aaltonen. - Kaksi digitaalikameraa - Kohteen skannaus kuvalta - Prismaton mittaus 2000 metriä - Automaattinen kohteen tunnistus IS Imaging Station e d ur. nt e g a e b er w afit- gr IS Imaging Station Topconilta, kameratakymetrien edelläkävijältä TOPGEO OY Sarkatie 3–5, 01720 Vantaa Puh. (09) 534 033 www.topgeo.fi topgeo_mk108.indd 1 10.1.2008 10:36:40 PÄÄKIRJOITUS MIELIKUVAT TODELLISUUTTA TÄRKEÄMPIÄ Urho Kekkonen sanoi, että ”niin on, Tämän päivän tiedonvälitys kuin taitavaksi myönnetyn ministerin jos siltä näyttää”. Kekkonen lienee yksityiset tekstiviestit. Puhdastuntoisen on pinnallistunut: painotus on tarkoittanut samaa kuin markkinointival- lehdistön olisi hyvä selvittää tämäkin asia, mentajatkin: mielikuvat syntyvät nopeasti usein toisarvoisissa asioissa, koska saattaa olla niin, miltä näyttää. ja niitä on sen jälkeen vaikea muuttaa. On joiden arvataan kiinnostavan siis hallittava julkisuus etukäteen. Metsäsektorilla on edessään totiset yleisöä, siis maksajia. Tämän päivän tiedonvälitys on pinnal- paikat. Metsäteollisuuden toimitus- listunut: painotus on usein ja joillakin tie- johtaja Anne Brunilan mielestä puuhuolto dotusvälineille aina toisarvoisissa asioissa, Tässä lehdessä kerrotaan myös siitä, on ajautumassa katastrofaaliseen tilan- joiden arvataan kiinnostavan yleisöä, siis missä vallan vahtikoirat ovat kesken teeseen, ellei kotimaasta saada riittävästi maksajia. Toimittajatkin ovat puun ja väsyneet. puuta (HS 2.5.08). Kotimaisen puun kuoren välissä: oleellisuudesta ei makseta Semmoinen on paljon julkisuutta niukkuus ja Venäjän tuonnin ehtyminen vaan kiinnostavuudesta. Hömppä voittaa. herättänyt Vantaan uskomaton maakaup- synnyttävät vielä uusia murhenäytelmiä On ollut surkunäytelmä katsella, kuinka pavyyhti, jossa kunnallisen maapolitiikan teollisuuden riisuessa kapasiteettiaan. julkisuuden henkilöiden yksityisasioita lipsuminen huipentui ja kaupunkilaiset Kaikenlainen metsätalouden edistämi- revitetään sivumäärin. Ministereitä erote- maksavat uskomattomat 50 euroa neliöltä, nen on tarpeen ja yhteisetkin ponnistelut taan ja virkamiehiä painostetaan viroista, yhteensä kymmeniä miljoonia. Samaan hyödyksi, siinä ripauksena myös maan- jos asia siltä näyttää. On tärkeämpää pur- aikaan parinkymmenen kilometrin etäi- mittausalaan liittyvät toimenpiteet. kaa viihdelehtien ja mukaan lähteneiden syydellä Järvenpäässä, yhdyskuntara- Tässä numerossa kerrotaan yhteis- arvostetuimpienkin tiedotusvälineiden kenteellisesti erinomaisesta paikasta ja metsistä ja tilusjärjestelytarpeiden sel- luomat paineet kuin keskittyä oleelliseen. pääradan varressa, lunastustoimituksen vittämisestä. Paavo Haavikko aikanaan toppuutteli, että toimitusmiehet määräsivät 2,7 euroa ne- Mielikuvat riivaavat myös yhteismet- vaikka todellisuuden taju on hävinnyt, se liöltä. Olisivat määränneet vähemmänkin, sien muodostamista. Jukka Matilainen ei tarkoita sitä, että todellisuuskin olisi mutta kaupunki oli tämän tarjonnut. todistaa artikkelissaan, kuinka merkittäviä kadonnut. Vantaan tapahtumaketjusta on tässä ovat yhteismetsän edut hyvänä metsät alou- Tässä Maankäytössä käsitellään usei- lehdessä Risto Peltolan analyyttinen den harjoittamismuotona. Matilainen tote- takin aiheita, joissa julkisuuden nälkä ja kirjoitus sekä Jarrumiehen syväkolum- aa, kuinka yhteismetsien muodostamista pinnallisuus ovat yksipuolistaneet asioi- ni. Järvenpään maanhankintadraamasta jarruttavat kielteiset mielik uvat yhteishal- den kokonaiskuvaa tai puhtia on riittänyt kertoo puolestaan Maankäytön tutkivan linnosta. Sanomalehti Keskisuomalainen vain siihen, miltä asia näyttää. journalismin osasto. otsikoi uutisensa yhteismetsäesittelystä Taannoinen Förstien tarina, joka sai Sekä Vantaan että Järvenpään juttuihin 8.2.2008: ”Kolhoosimetsät eivät innosta tv:n MOT-ohjelmassa hyytäviä muotoja, ei liittyy myös valtio-osapuolen hallitusoh- metsäomistajia.” Sanopa se suomalaisem- varmaan kirjoittelemalla parane. Mikään jelman vastainen, käsittämätön toiminta, min! Metsät aloutta on Suomessa tuettu tosiasia ei muuta käsitystä sydämettö- joka ansaitsisi suuremman huomion vuosikymmeniä monin tavoin: mm. met- mistä virkamiehistä, jotka lunastavat sänhoitotöissä, metsäojituksissa, metsätei- omaisuutta alihintaan ja häätävät den rakentamisessa, verojärjestelyissä vanhuspolot kotoansa. Kokonaisuu- ja neuvontapalveluissa. Vastineeksi den tunteminen ja tosiasioiden oikea yhteiskunta voisi vastavuoroisesti odot- painotus olisivat ehkä vieneet ytyä taa metsätalouden ja metsänomistajien koko MOT-ohjelmalta. Nyt kerromme toimivan järkiperäisesti ja tuottavasti. tämän tarinan taustat, jotka ovat mo- nisäikeisempiä kuin pelkkä kiinteistön PEKKA LEHTONEN arvonmääritys. Voi kysyä, millä tavalla viranomaiset olisivat voineet parem- Päätoimittaja min menetellä. pekka.lehtonen a1netti.com ONKO MAANKÄYTÖSSÄ MIELTÄ? • Maankäyttö-lehden lukijatutkimus Maankäyttö kertoo maankäytöstä, mutta mitä mieltä on Maankäytössä? On hyvä tietää, mikä mättää tai missä on onnistuttu. Lehdenteossa. KÄY VASTAAMASSA NETTIKYSELYYMME OSOITTEESSA: www.maankaytto.fi Oikein tai ainakin vastanneiden kesken arvotaan kolme kirjapalkintoa: Karttakeskus: Suomalainen paikannimikirja • AtlasArt: Kielletyt kartat I, 2 kpl • Arvonta tapahtuu 15.6.2008. MAANKÄYTTÖ 2/2008 5 Teksti: Anna-Katariina Kulkki Kuvat: Ilkka Ollila Kalastuksen sääntelylle vankat perusteet mutta yksityisten oikeutta , ei sen nimissä saisi talloa Tenojoen kalastus- TENOJOKI on Pohjois-Atlantin lohen ei alkuun juurikaan kiinnitetty huomiota merkittävin lisääntymisjoki, joten sen siihen, kuinka se vaikuttaa yksityisiin ka- säännön määräykset kalastuksen sääntely on perusteltua. Joki lastusoikeuden omistajiin, koska luultiin, rajoittavat joissain virtaa saamelaisten kotiseutualueella että Tenojokilaakso on lähes kokonaan val- muodostaen Suomen ja Norjan valtioiden tion omistuksessa. Maanomistussuhteet tapauksissa kalastus- välisen rajan. Karujen luonnonolosuhtei- ovat olleet, ja ovat osittain edelleenkin, den vuoksi kalastus on kautta aikojen ollut pohjoisissa kunnissa eli Enontekiöllä, oikeuden käyttöä yksi merkittävimmistä toimeentulon läh- Inarissa ja Utsjoella epäselvät. Kun huomattavasti tai teistä paikallisille asukkaille. Kalastuksen omistussuhteita isojaon ja sen jälkeen turvin asutus on alueelle alun perinkin suoritetun vesipiirirajankäynnin aikana estävät sen jopa muodostunut. Nykyään kalastus ei ole selvitettiin, kävi ilmi, että Tenojoen ve- kokonaan. enää päätoiminen tulonlähde, muttei sen sistön jokilaaksoista vain noin kolmannes merkitystä kuitenkaan voi väheksyä. Elin- kuuluukin valtiolle. keino on varsinkin viimeisten vuosikym- Maanomistusolojen selkiydyttyä menten aikana muuttunut päätoimisesta havahduttiin vihdoin miettimään Teno- kalastuksesta kalastusmatkailun ja siihen joen kalastussäännön vaikutuksia ka- liittyvän oheistoiminnan suuntaan. lastusoikeuden omistajien perustuslain Tenojoen kalastussäännöstä sovittaessa turvaamaan asemaan. Asiaa selvitettiin, 6 MAANKÄYTTÖ 2/2008 Tenojoen kalastus- Toiseksi kulkutus- eli ajoverkkoka- paikallinen kalastusoikeuden omistaja sen lastusajan lyheneminen voi rajoittaa sijaan on oikeutettu kalastamaan vavan ja säännöstä kalastusoikeuden käyttöä. Aiemmin ka- vieheen sekä perhon lisäksi myös pato- ja sovittaessa ei lastussäännössä sallituksi kulkutusajaksi verkkopyydyksin. oli määrätty 10.5.–20.6. Vuonna 1979 alkuun j uurikaan sallittua kalastusaikaa lyhennettiin ja Kalastusoikeustyypeistä nyt se kestää vain kesäkuun 15. päivään apua korvausperusteiden kiinnitetty saakka. Sallitun kalastusajan lyheneminen määrittämiseen huomiota siihen, viidellä vuorokaudella vaikuttaa varsin Tenojoella on poikkeuksellisen paljon merkittävästi ennestäänkin lyhyessä ka- erityisperusteisia kalastusoikeuksia. Ne kuinka se v aikuttaa lastuskaudessa. Varsinkin kun toukokuun ovat kiinteistökohtaisia oikeuksia, jotka yksityisiin puolivälin paikkeilla Tenojoessa on usein nojautuvat talojen perustamisasiakirjoihin vielä jääpeite, eikä kulkuttaminen ole tai ylimuistoiseen nautintaan. Taloilla on kalastuso ikeuden tuolloin mahdollista. joessa nimetyt pato- ja verkkokalastuspai- Kolmas merkittävä rajoitus on viik- kat. Samalla paikalla on yleensä useampi omistajiin. korauhoituksen pidentäminen vuoro- osakas, mutta samassa kalastuspaikassa kaudella. Kesän mittaan rauhoitusajan saattaa olla mahdollista kalastaa myös pidentäminen tarkoittaa 12–18 kalastus- usealla pyyntivälineellä. Asuinpaikka- vuorokauden menettämistä, pyyntitavasta rajoituksen vuoksi kalastusoikeuden riippuen. todellinen sisältö ei Tenojoella ole aivan Neljäs rajoitus on erikoisuus maamme yksiselitteinen. Kalastusoikeuksien eri- lainsäädännössä. Kalastuslain perusteella tyisluonteen ja asuinpaikkarajoituksen kalastusoikeuden sisältö määräytyy sen vuoksi kalastusoikeudet on tyypitelty vii- mukaan, onko kalastusoikeus kiinteistö- teen eri kategoriaan korvausperusteiden perusteinen oikeus vai onko ne yleistä, ns. määrittämisen helpottamiseksi. jokamiehenoikeutta. Tenojoella tämän li- Ensimmäisen kalastusoikeustyypin säksi kalastusoikeuden sisältöön vaikuttaa muodostavat Tenojoen jokilaaksoissa oikeuden omistajan asuinpaikka. Muualla vakinaisesti asuvat kalastusoikeuden kuin Tenojoen jokilaaksoissa vakinaisesti omistajat. Heidän oikeutensa on kiinteis- asuva kiinteistöperusteisen kalastusoike- töperusteista kalastusoikeutta ja sisällöl- uden omistaja on rinnastettu Tenojoella tään kaikkein laajinta. He saavat kalastaa virkistyskalastajiin. Hänen kalastusoike- pato- ja verkkopyydyksin, vavalla ja vie- utensa sisältö on siis käytännössä tehty heellä sekä perholla ja he saavat käyttää tyhjäksi asuinpaikan perusteella. Vastaava kalastuksessa omaa venettään. ja kävi ilmi, että jotkin kalastussäännön määräyksistä ovat kiinteän omaisuuden perustuslainsuojan vastaisia. Tämän sel- vittyä säädettiin Tenojoen kalakorvauslaki (501/1991). Jotkin määräykset saattavat rajoittaa kalastusoikeuden käyttöä tai jopa estää sen kokonaan Kalastus- Tenojoen kalastussäännöllä on rajoitettu oikeudet on kalastusta yli sadan vuoden ajan. Osa ka- lastussäännön määräyksistä saattaa yksin tyypitelty v iiteen tai kokonaisharkinnan puitteissa yhdessä muiden määräysten kanssa rajoittaa huo- eri kategoriaan mattavasti kalastusoikeuden normaalia, korvaus- kohtuullista ja järkevää käyttöä tai estää sen jopa kokonaan. perusteiden Ensinnäkin verkkoja saa kullakin tilal- määrittämisen la olla käytössä samanaikaisesti enintään kaksi. Verkkokalastuksen luonteen vuoksi helpottamiseksi. on oletettavaa, että tilalla olisi mahdolli- suus käyttää samanaikaisesti useampaakin verkkoa, jolloin määräyksestä saattaa ai- heutua huomattavaa rajoitusta, riippuen siitä, mikä on tarkasteltavan tilan verkko- oikeuksien lukumäärä. MAANKÄYTTÖ 2/2008 7 Osa kalastus- nen asuinpaikkansa. Oikeus ei kuitenkaan Verkon vuosisaalis määräytyy tilakoh- periydy enää toisessa polvessa. taisen kalastusoikeuden perusteella. säännön määrä- Viidennen kalastusoikeustyypin muo- Oletetaan, että tilan kalastusoikeuteen yksistä saattaa dostavat virkistyskalastajat. Heidän perustuva verkkokalastuksen vuosisaa- oikeutensa on luonnollisesti kaikkein lis vastaa kahden verkon vuosisaalista. rajoittaa huomat- suppeinta: kalastus on sallittua erikseen Tenojoen kalastussäännön mukainen merkityistä paikoista sekä veneestä ja verkkojen enimmäismäärä on kaksi. Näin tavasti kalastus- sallittuja kalastusvälineitä ovat vapa ja ollen karkeasti arvioituna voidaan katsoa, oikeuden käyttöä viehe sekä perho. ettei verkkojen lukumäärärajoituksesta luultavasti aiheudu tilan kalastusoikeu- tai estää sen jopa Korvausperusteet määritetään den käytölle huomattavaa haittaa. Tilanne kokonaan. kaksivaiheisesti olisi kuitenkin toinen, jos tilan vuotuinen Tenojoen kalakorvauslain mukaan mak- verkkosaalis vastaisi esimerkiksi kolmen setaan kalastusoikeuden omistajalle täysi verkon saalista. Tuolloin menetys olisi korvaus, jos määräys rajoittaa kalastusoi- keskimäärin yhden verkon vuosisaalis, eli Kalastusoikeustyyppi kahden muo- keuden käyttöä huomattavasti tai estää noin kolmannes koko tilan mahdollisesta dostavat paikalliset kiinteistöperusteista sen kokonaan. Laki ei ota kantaan siihen, verkkosaaliista. Tällöin 15 %:n korvaus- kalastusoikeutta omistamattomat. He milloin kalastusoikeuden käyttö rajoittuu kynnys ylittyisi. saavat kalastaa vavalla ja vieheellä sekä huomattavasti. Rajoituksen relatiiviseksi Kuten tässä esitetystä karkeasta esimer- perholla. Kalastukseen sallittu alue on kynnykseksi kirjoittaja on määrittänyt kistä havaitaan, tilan kalastusoikeuden kuitenkin laajempi kuin muilla kalas- Tenojoen kalastusoikeuksien tapauksessa sisällöllä on varsin paljon merkitystä tusoikeutta omistamattomilla. Lisäksi he 15 %. rajoituksen huomattavuuteen. Lisäksi saavat käyttää kalastuksessa omaa on muistettava, että vaikka jokin venettään. rajoitus yksinään ei ylittäisi kor- Kolmas kalastusoikeustyyppi vauskynnystä, saattaa se yhdessä muodostuu muualla asuvista kiin- muiden, tilaan kohdistuvien rajoi- teistöperusteisen kalastusoikeuden tusten kanssa näin tehdä. omistajista. Heillä pitäisi olla yhtä Sen lisäksi, että rajoitusten aihe- laajat oikeudet kuin kalastusoike- uttamille menetyksille määritetään ustyyppi yhteen kuuluvilla kalas- toimituksessa korvaus jo aiheutu- tuksen harjoittajilla, mutta näin ei neista menetyksistä, on korvauksia kuitenkaan ole. Kalastussäännön määritettävä myös tulevaisuudessa asuinpaikkarajoituksen mukaan aiheutuvista menetyksistä. Rajoi- he ovat oikeutettuja vain vapa- ja tukset ovat luonteeltaan pääasiassa viehe- sekä perhokalastukseen pysyviä, joten niiden aiheuttamat erikseen merkityillä alueilla. Li- menetykset pääomitetaan ikui- säksi heidän on saatava vene käyt- suuteen, jotta voidaan määrittää töönsä joltain paikalliselta. Tähän tulevaisuudessa aiheutuvat me- kalastusoikeustyyppiin kuuluvien netykset. Korkoa jo aiheutuneille oikeuden sisältö rinnastuu siis Potkupato on Tenojoen menetyksille ei makseta, koska käytännössä virkistyskalastusoi- olosuhteisiin sopiva ja Tenojoen kalakorvauslaissa tai sen keuteen ja kiinteistöperusteinen tarkoituksenmukainen, valmistelutöissä ei korosta mitään kalastusoikeus on tehty tyhjäksi. ja siksi se onkin säilynyt mainintaa ole. Neljänteen kalastusoikeus- pyyntivälineenä joella tyyppiin kuuluvat muualla asuvat satojen vuosien ajan. kalastusoikeutensa suoraan pai- (Lähde: Itkonen 1984, s. 556) kalliselta perintönä saaneet kalas- tuksen harjoittajat. Heidät rinnastetaan Menettely korvausperusteiden mää- paikallisiin kalastusoikeuden omistajiin, rittämiseksi on kaksivaiheinen. Aluksi huolimatta siitä, mikä on heidän vakinai- määritetään pyyntitapakohtainen mene- tys esimerkiksi alueittain. Tämä saadaan selville laskemalla rajoituksen vaikutus Korvausperusteet kullekin pyyntitavalle. Esimerkiksi verk- kojen lukumäärärajoituksen aiheuttama Kirjoittaja on DI ja määritetään menetys voidaan laskea määrittämällä, työskentelee SATO Oyj:ssä paljonko on yhden verkon vuosisaalis ja kiinteistöanalyytikkona. kaksivaiheisesti: saaliin arvo. Teksti perustuu kirjoittajan tarkastelun alla ovat Toisessa vaiheessa tarkastellaan pyyn- erikoistyöhön ja diplomi- titapakohtaista menetystä tilakohtaisesti. työhön, j otka on tehty sekä pyyntitapa- Tilakohtaisen tarkastelun lähtökohtana Maanmittauslaitoksen että tilakohtaiset on tilan kalastusoikeuden konkreettinen Kehittämiskeskukselle. sisältö. Edellä mainittu verkkojen luku- Sähköposti anna-katariina. menetykset. määrärajoitus toimikoon esimerkkinä. kulkki sato.fi . 8 MAANKÄYTTÖ 2/2008 ERÄÄN LUNASTUKSEN ANATOMIA Tapaus Försti vielä kerran Espoolaisten Förstien omakotikiinteistön lunastuksen toimeenpanossa riitti julkisuutta ja puolitotuuksia. Virkamiehiä lyötiin kuin vierasta sikaa. Maankäyttö-lehden tutkivan journalismin osasto selvitti, mistä kaikesta oli kysymys. Kokonaisuus näyttää toiselta kuin siitä irrotetut yksityiskohdat. MATTI JA ELIINA FÖRSTIN omakoti- kiinteistön lunastus lienee yksi historian värikkäimmistä maanmittaustoimituk- sista. Arviointiopillisessa tai juridisessa mielessä tapaus ei ehkä ollut mitenkään erityisen poikkeuksellinen tai hankala. Mieleenpainuvaksi sen tekivät Förstit, jot- ka taistelivat omaisuudestaan sitkeästi ja tekivät tapauksesta ennennäkemättömän julkisen draaman. Lunastus on kirvoit- tanut toki myös Maankäytön lukijoita kirjoittamaan vielä viimeisimmissäkin numeroissa tapauksesta, vaikka julkinen kohu oli kuumimmillaan jo 1,5 vuotta sitten. Arvovaltainen taho on toimitus- tapahtumien seurauksena jopaa eessiittttäännyytt ”virallisessa arvioimiskäytännöössssää”” yylleeii-- sesti vallitsevan ”matalimman kkääyyvväänn aarr-- von periaatteen”. Tässä artikkeliissssaa kkeesskkii-- tytään kuitenkin kertomaan varrssiinnaaiisseenn tarinan päävaiheet. Kysymys eii oollee iittssee asiassa vain yhdestä, vaan kahddeessttaa ttooii-- mituksesta ja tapahtumia on riiiittttäännyytt jo kolmelle vuosikymmenelle. Sukutalo ja kaavoituss Koko tarina sai alkunsa, kun MMaattttii Förstin vanhemmat ostivat vuonnnnaa 1947 rakennuspaikan Espoon Tuuoo-- marilasta, melko läheltä nykyisttää Espoon keskusta. He rakensivaatt sille pian omakotitalon, jota laa-- jennettiin 1950-luvun lopulla. Matti Försti peri kiinteistön 1960-luvun lopulla. Omako- titalolle ei tehty merkittäviä peruskorjauksia ainakaan 1960-luvun jälkeen. Alueelle vahvistettiin ensimmäinen asemakaava vuonna 1981. Förstien kiinteistö, neljä muuta omakotirakennuspaikkaa jaa muutama pienehkö rakentammaattoonn aalluuee muodostivat kaavassa yhden kkeerrrroossttaalloo-- korttelin. Vuonna 1984 hyvvääkkssyyttyyssssää Espoon t onttilunastuksesta tonttijaossa kortteliin tuli vainn yykkssii,, ssiiiiss syntyi ennen näkemätön koko korttelin käsittävä tontttii.. KKaaaavvaann julkinen draama. MMAAAANNKKÄÄYYTTTTÖÖ 22//22000088 99 laatimisvaiheessa Förstit olivat tehneet uden käsittelyssä lopullisiksi korvauksiksi ja asuinkäytössä. Toisen omakotitalon kaavaluonnoksesta muistutuksen, jossa määrättiin 15 000 mk. Jo tällöin näyttää omistajat kertoivat myöhemmin tilanteen he olivat vaatineet rakennusoikeuden siis olleen merkkejä nk. matalimman olleen jumissa, koska kerrostalotontille ei lisäämistä ja rakennuskannan uudelleen käyvän arvon periaatteesta. ollut laman aikana toteuttajaa. Kukaan ei rakentamisen jouduttamista. siis luonnollisesti ollut halukas ostamaan Lunastusten välinen aika kerrostalotonttiin sisältyvää omakoti- Ensimmäinen lunastus Ensimmäisen lunastuksen seurauksena kiinteistöä, jota uhkasi pakkolunastus. Asemakaavan tultua voimaan eräs raken- Förstit haastoivat mm. toimitusinsi- Toisaalta vanhalle omakotitalolle ei saanut nusliike hankki kaksi kerrostalotonttiin nöörin, maaoikeusinsinöörin, Espoon edes peruskorjauslupaa. sisältyvää omakotikiinteistöä ja muuta- kaupungin kiinteistöinsinöörin ja Maan- man pienehkön rakentamattoman alueen mittauslaitoksen pääjohtajan oikeuteen Toinen lunastus omistukseensa. Kolmen muun omakoti- vahingonkorvauksia saadakseen. Förstit Rakennusliike NCC osti pankilta pääosan kiinteistön omistusoikeuden saamiseksi hävisivät jutut. He veivät tapauksen myös kerrostalotontista 2000-luvun alussa. se haki tontinosan lunastustoimitusta, Euroopan ihmisoikeuskomissioon, joka Vapaaehtoiseen kauppaan Förstien ja joka pidettiin vuonna 1986. Ainoana 18.11.1995 antamassaan päätöksessä jätti toisen omakotitalon omistajien kanssa lunastusvaatimuksen esittäjänä yhtiö sai asian tutkimatta. ei taaskaan päästy ja niinpä NCC haki luvan lunastaa em. puuttuvat osat tonttia. Förstit anoivat vuonna 1986 kaavan vuonna 2001 uutta tontinosan lunastus- Toimitus lopetettiin ja kaikki kolme luo- muuttamista. Espoon kaupunki laati sen ta. Toimituksen aloittamista viivytettiin vuttajaa valittivat toimituksesta maaoikeu- seurauksena kolme eri kaavaluonnosta, joulukuuhun 2002, koska NCC teki vielä teen. Toimituksen lopettamisen jälkeen joissa kaikissa Förstien tontti olisi voitu uuden tarjouskierroksen tonttien omis- seurasi myrskyisä mediakohu, joka toimit- lohkoa omaksi yksikökseen. Äärimmäi- tajille, mutta tuloksetta. Toimituksen taja-kirjailija Förstin myötävaikuttamana sessä heidän kiinteistönsä olisi muutettu alkukokouksessa ei vielä ratkaistu lunas- sai iltapäivälehdet kirjoittamaan repiviä kokonaiseksi, noin 1 000 m²:n kaavan mu- tusoikeutta tai korvauksia, mutta tonttien otsikoita ja tv:nkin tekemään aiheesta kaiseksi pientalotontiksi. Lunastusuhkaa omistajat valittivat kesken toimituksen ohjelman. Kohun jälkeen rakennusliike ei olisi ollut, mutta tontin tehokkuusluku mm. jääviysmuistutuksen hylkäämisestä ilmoitti luopuvansa lunastuksesta, mikä olisi laskenut kerrostalotontin 0,55:stä ja oikeudesta olla asianosainen. olikin tällöin voimassa olleen lunastuslain pientalotontin tehokkuuslukuun (0,20 Helmikuussa 2003 NCC ja maan- menettelyn aikana mahdollista. Lunastus tai 0,25). Kaavanmuutosesitys asetettiin omistajat tekivät vapaaehtoisen kaupan siis peruuntui kaikilta osin. virallisesti nähtäväksi 1994, mutta Förstit toisesta omakotikiinteistöstä. Hinta oli Myöhemmin lunastuksen raukeami- vaativat sen hylkäämistä ja kaavanmuutos lähes kaksinkertainen muihin lähialueen sen johdosta pidetyssä toimituksessa jäi tekemättä. kerrostalotonttikauppoihin nähden. Näin Förstit vaativat vahingonkorvauksia mm. Lunastuksen käynnistänyt raken- ollen Förstit jäivät ”viimeisinä mohikaa- ansiotulojen menetyksestä teosten julkai- nusliike päätyi konkurssiin 1990-luvun neina” taistelemaan omistusoikeudestaan. sujen viivästymisen vuoksi, kiinteistönar- alussa ja sen omaisuus päätyi noin 10 Pian em. kiinteistökaupan jälkeen tapah- vonalennuksen johdosta sekä asemakaa- vuodeksi pankille. Muutoin 1990-luku tui murhenäytelmä, kun toinen myyjistä van toteuttamisen ehkäisyyn käytettävän oli hiljaiseloa asiassa. Kerrostalotontin menehtyi. työn kustannuksista. Korvausvaatimukset viidestä omakotikiinteistöstä kaksi oli Maaoikeus hylkäsi tai jätti tutkimat- yhteensä olivat noin 3 milj. mk ja maaoike- vielä alkuperäisten omistajien käytössä ta kaikki Förstien kesken toimitusta ö äytt nk a a M Lunastetun omakotitontin paikalla sijaitsee nykyään kerrostalo. 10 MAANKÄYTTÖ 2/2008