I Wasim, Masinisa, Masiba, Dihya d yemma-tsen. I akk wid âzizen fell-ane$ d wid i$ef nekkni âzizit. I wid akk yesselmaden d wid ilemmden tutlayt tamazi$t. Tazwart II wwaakkkkeenn aadd nneerrnnuu aassuurriiff nnnniivveenn $$eerr zzddaatt,, aassssaa,, aadd nneesssseennkkeedd aammaahhiill dd aammaayynnuutt.. AAddlliiss--aa,, dd yyiiwweenn wwaallllaall ii dd--nnggaa ggeerr iiffaasssseenn nn yyaall wwiinn yyeebb$$aann aadd yyeessnneerrnnii aasswwiirr--iiss,, ddii ttuuttllaayytt.. DD aanneellmmaadd,, dd aasseellmmaadd nnee$$ dd wwaayyeevv,, nneessssaarraamm kkaann aadd tt--aaffeenn dd ttaaggnniitt ii uussiillqqeeyy nn ttmmuussnniiwwiinn--nnsseenn.. SSii ttaazzwwaarraa,, ttuu$$ nneebb$$aa--tt aadd yyiillii dd uummmmiidd ddaayymmii aarraa ttaaffeevv ddeegg--ss,, aa ggmmaa nnee$$ aa wweellttmmaa,, aaîîaass yyiixxffaawweenn ii iiggeebbrreenn ttiibbuuddaa,, iilluuggaann dd iisseeggzziiyyeenn ss iimmeeddyyaatteenn dd wwaaîîaass ttffeellwwiiyyiinn.. SS wwaayyaa,, nneeâârreevv aadd aass--nneeffkk yyiiwweenn wwuuddeemm aattrraarr ii uummaahhiill ii dd--nneesssseewwjjeedd.. MMaa tteellllaa kkrraa nn ttuuccccvvaa ttaaffeessssaasstt aarraa dd--iibbaanneenn ddeegg--ss,, aadd aa$$--ttiillii kkaann dd ttaammssiirrtt ii uuzzeekkkkaa.. II uussiihhrreeww nn tteeggzzii dd uusseemmrreess,, nneeffkkaa--dd aazzaall nn yyaall aawwaall aammaazzii$$ ss ttuuttllaayytt ttaaffrraannssiisstt.. SSii ttaammaa,, nneessffaallllaatt aakkkkeenn aadd yyeeffkk wwaayyaa,, uuggaarr uuffuudd ii wwaaîîaass nn yyeemmddaanneenn;; ssii ttaammaa nnnniivveenn,, nneebb$$aa aadd yyiillii dd aasseebb$$eess ii wwiiyyeevv,, ii ttuu$$aalliinn $$eerr ttuuttllaayytt--nnsseenn nnee$$ ii uusseekkffeell nn TTmmaazzii$$tt.. NNeeqqqqaarr,, nneekkkknnii ss LLeeqqbbaayyeell ““AAdd tteemmlliill ttaassaa dd wwii aayy ttuurreeww””.. AAssiirreemm--nnnnee$$ dd aakkkkeenn aadd yyaaff wweeddlliiss--nnnnee$$ aammvviiqq-- iiss,, aammaa ddeegg uu$$eerrbbaazz,, ddii ttwwaaccuulltt,, ddii ttmmaarriitt nnee$$ ddii yyaall ttaammkkaarrvviitt…… TätÇà@ÑÜÉÑÉá XÇvÉÜx âÇx yÉ|á? ÑÉâÜ tÄÄxÜ wtätÇàtzx? wx ÄËtätÇà? ÇÉâá ÜxÄxäÉÇá âÇ tâàÜx w°y|? ÑtÜ Ät ÑÜ°áxÇàtà|ÉÇ wx vx ÇÉâäxÄ ÉâäÜtzx Öâx ÇÉâá ÅxààÉÇá xÇàÜx äÉá Åt|ÇáA iÉâá Öâ| äÉâá ÑÜ°ÉvvâÑxé wx äÉàÜx Ç|äxtâ? áâÜ Äx ÑÄtÇ Ä|Çzâ|áà|Öâx? Öâx äÉâá áÉçxé tÑÑÜxÇtÇà? xÇáx|zÇtÇà Éâ á|ÅÑÄxÅxÇà |Çà°Üxáá°á ÑtÜ Ät ÄtÇzâx wxá [ÉÅÅxá Ä|uÜxá? ÇÉàÜx áÉâ{t|à xáà wËxáátçxÜ wx Ü°ÑÉÇwÜx ÅÉwxáàxÅxÇà õ äÉàÜx ÇÉuÄx w°á|ÜA T vxà xyyxà? ÑÉâÜ ÄËtÑÑÜÉyÉÇw|ááxÅxÇà wx äÉá vÉÇÇt|áátÇvxá? vx Ä|äÜx áx äxâà âÇ ÅÉçxÇ |w°tÄA ctÜ áÉâv|á wËâÇ ÄtÜzx ÑÜÉy|à? ÇÉâá täÉÇá ÜxvÉâÜâ õ ÄËâátzx wâ YÜtdžt|áA Wxá xåÑÄ|vtà|ÉÇá xà wxá °Öâ|ätÄxÇàá wxá ÅÉàá ÜxÄxätÇà wâ Äxå|Öâx zÜtÅÅtà|vtÄ ç áÉÇà wÉÇÇ°á? wtÇá vxààx ÄtÇzâxA a°tÇÅÉ|Çá? wxá xyyÉÜàá áÉÇà Ç°vxáát|Üxá? wx äÉàÜx ÑtÜà? ÑÉâÜ ÑtÄ|xÜ tâå °äxÇàâxÄÄxá w|yy|vâÄà°á? ÑÉâÜ âÇx ÑtÜyt|àx táá|Å|Ätà|ÉÇ wxá Ç°ÉÄÉz|áÅxá t|Çá| Öâx wxá àxÜÅxá Öâ| äÉâá ÑtÜtßàÜt|xÇà ÇÉâäxtâåA _xâÜá ÑÜÉv°w°á wx yÉÜÅtà|ÉÇ áÉÇà utá°á áâÜ wxá Ütv|Çxá xà wxá Ü¢zÄxá àçÑ|ÖâxÅxÇà tÅté|z{xáA Présentation : Cet ouvrage se veut un manuel général et pratique de langue amazighe. On y trouve des définitions et des règles soutenues par des exemples clairs et diversifiés ainsi que des tableaux explicatifs pour une meilleure assimilation de l’usager. Le mot y est présenté dans ses différentes classes et formes. Les types de phrases, les énoncés et les propositions y sont étudiés. Avec ce travail, la morphologie et la syntaxe de la langue du regretté Mouloud Mammeri ne sera un secret pour personne. Il renferme les différentes méthodes d’analyses : grammaticale, logique et littéraire. Cette étude de Tamazi$t est faite en Tamazi$t, avec une terminologie en Français pour un meilleur profit. Elle comporte onze (11) parties : (cid:131) Le nom et l’adjectif qualificatif. (cid:131) Le verbe et sa conjugaison. (cid:131) La dérivation. (cid:131) Les pronoms. (cid:131) Les prépositions, les conjonctions et les adverbes. (cid:131) Les nombres et leurs dérivés. (cid:131) La ponctuation.
Description: